VÄYLÄN ELÄMÄÄ:
asuminen
lappalaiset
luontohavaintoja
maatalous
ruokakulttuuri
uskonnollinen elämä

Lue lisää:
kirkkovuoden kulku
Käymäjärven salainen tieto

Torniossa oli kaksi kirkkoa. Pirkkiön saaressa sijaitsi suomenkielisten käyttämä kivikirkko. Puinen kaupunginkirkko, missä pidettiin ruotsinkieliset jumalanpalvelukset, sijaitsi Suensaarella. Kirkkoherralla oli kolme apupappia eli kappalaista.

Tornion ja Ylitornion kirkkoherrat auttoivat ranskalaisia monin tavoin. Ylitornion pappilassa Erik Brunniuksen luona retkikunnalla oli vakituinen majapaikka. Ylitornion seurakunta oli laaja. Kirkkoherra asui pääkirkolla Särkilahdessa. Toinen kirkko sijaitsi Hietaniemessä. Ruukkitehtaan alueella Köngäsessä oli kappelikirkko ja oma kappalainen. Saarnatilaisuuksia pidettiin myös joen varren taloissa niillä seuduin, mistä oli pitkä matka kirkkoon. Ranskalaiset hämmästyivät, kun kirkkokansa Ylitorniolla puhkesi kyyneliin saarnan aikana.

Torniossa ranskalaiset näkivät useita hautajaisia. Ruumista oli tapana pitää kotona hyvästeltävänä. Hautajaisiin osallistui vieraita runsaasti ympäri lähiseutua. Erään nuoren tytön arkkua kantoi 10 miestä ja mukana kulki useita pappeja. Kulkueissa olivat mukana vain miehet. Naiset menivät kirkkoon odottamaan. Hautajaissaatto astui arvokkaasti ja hyvässä tahdissa.

Réginald Outhier, Matka Pohjan perille:

Tornion kirkko (s. 112-113)