VÄYLÄN ELÄMÄÄ:
asuminen
lappalaiset
luontohavaintoja
maatalous
ruokakulttuuri
uskonnollinen elämä

Kuvia arkkitehtuurista:
Korteniemi
Tornion asemakaava
Pellon kartta

Asuminen

Joen rantamilla oli taloja vain siellä täällä etäällä toisistaan. Turtolassa oli yhdeksän taloa ja Pellossa seitsemäntoista, joista yhdeksän tai kymmenen sijaitsivat melko lähellä toisiaan. Tornion kaupungissa ranskalaiset asuivat porvariperheissä, Ylitorniolla pappilassa ja Pellossa Korteniemen majatalossa ja Puraisilla. He yöpyivät lisäksi useissa taloissa kulkureittiensä varrella. Maupertuis yöpyi Käymäjärven retkellä Pellikan talossa Pajalassa. Se oli yksi vauraimpia taloja, joita hän sanoo koko matkan aikana nähneensä. Outhier kuvaa laajasti taloja ja rakennuksia. He tutustuivat perusteellisesti tornionlaaksolaiseen rakennusperinteeseen. Erityisesti Korteniemen majatalosta tehdyt piirrokset kertovat yksityiskohtaisesti tuon ajan rakentamisesta.

Saunat ja saunominen olivat tietenkin ranskalaisille hämmästyksen aiheena. Maupertuis kokeilikin saunomista. Saunassa oli kuuma, mutta niin oli myös pirteissä. Pirttejä lämmitettiin kiukaan tapaisilla uuneilla.

Kulkiessaan joilla ja järvillä ranskalaiset näkivät paljon saha- ja viljamyllyjä. Tuulimyllyjä ei näkynyt enää Tornion jälkeen.

Asumisen ja pukeutumisen yksityiskohdat saavat myös huomionsa. Asukkaitten elämää kontrolloivat muutkin tahot kuin kirkko. Taloissa kävivät erityiset virkamiehet tarkistamassa, että kaikki oli kunnossa ja säädösten mukaista.

Réginald Outhier, Matka Pohjan perille:
 
Havaintoja saunasta ja pirtistä (s. 99-100)
Pihoista ja asumuksista (s. 113-114)
Nukkuminen, syöminen ja pukeutuminen (s. 114)