|
HENKILÖGALLERIA:
| HenkilögalleriaRanskasta astemittausretkelle tulivat mukaan astronomi ja matemaatikko Pierre-Louis de Maupertuis, matemaatikot Charles Etienne Louis Camus ja Alexis Claude Clairaut, astronomi Pierre-Charles Le Monnier, piirtäjä M. d’ Herbelot, sihteeri M. Sommereux, abbe Réginald Outhier. Heillä oli mukana myös kotimaasta lähteneitä palvelijoita. Ruotsista mukaan tuli professori Anders Celsius. Mukana oli tulkkina koko ajan Pellossa syntynyt Anders Hellant Västerbottenin läänin kansliasta. Ranskalaisten seurapiiriin Torniossa kuuluivat papiston lisäksi kaupungin pormestari, Länsipohjan rykmentin komentaja ja kaupungin porvareita, kaikki puolisoineen. Maupertuis järjesti hienot kutsut, kun läänin maaherra Gabriel Gyllengrip vieraili kaupungissa. Rykmentin komentaja everstiluutnantti Carl Magnus Du Rietz oli ranskalaista aatelissäätyä. Komentaja oli osallistunut isonvihan taisteluihin ja joutunut Venäjälle vankeuteen. Hän meni naimisiin samoin vangiksi joutuneen kreivi Henning Rudolf Hornin vankeudessa mukana olleen Ebba-tyttären kanssa. Du Rietzin kanssa ranskalainen retkikunta oli paljon tekemisessä ja hänestä oli myös käytännön hyötyä astemittaustyössä. Tornion pormestarina oli torniolaissyntyinen raatimiehen poika Petter Johan Pipping. Hän osasi ainakin auttavasti latinaa, koska oli saanut opillista sivistystä. Hän oli toiminut vuosia Lapin voutina. Pipping oli Tornion porvareista varakkain. Papistosta ranskalaiset olivat tekemisissä kirkkoherrojen Fougtin ja Brunniusten kanssa. Maisteri ja valtiopäivämies Abraham Fougt hoiti myös Tornion Lapin rovastin virkaa. Fougtia kiiteltiin vieraanvaraiseksi isännäksi ja seuramieheksi. Brunniukset hoitivat kirkkoherran virkaa Ylitornion seurakunnassa. Vanha Brunnius ei enää sokeuduttuaan pystynyt hoitamaan virkaansa vaan hänen poikansa Erik Brunnius nuorempi hoiti käytännössä kirkkoherran tehtäviä. Poika asui perheineen pappilassa isänsä kirkkoherran luona. Erik nuorempi oli ikänsä asunut Tornionjokilaaksossa ja kirjoittanut väitöskirjansa alueen historiasta, joten hänestä oli iloa ja hyötyä ranskalaisille. Eniten ranskalaiset ja etenkin isä Outhier olivat tekemisissä Tornion pedagogion koulumestari, maisteri Johan Wegeliuksen kanssa. Keskustelut sujuivat hyvin latinaksi. Kahden eri kirkkokunnan hengenmiehet, Wegelius ja Outhier, tapasivat usein. Wegelius järjesti retkikunnalle kodissaan jäähyväistilaisuuden, missä hän luki vieraille itse latinankielelle kirjoittamansa runon. Wegelius kirjoitti myöhemmin kaksiosaisen postillan pietismin hengessä. Kumpikaan herroista ei kirjoituksissaan kerro suoraan yhteisistä keskusteluista, puhumattakaan siitä, että he kirjoittaisivat arvostelevasti toinen toisistaan. Päinvastoin, ystävyys ja luottamus oli molemminpuolista. |
etusivu | maapallon muoto | astemittausretki | väylän elämää | henkilögalleria | taustatietoja
lapinkävijät