UNELMA JÄÄMERESTÄ
●
PETSAMO KARTOISSA
Petsamon paikannimet
Ilman nimiä kartta on mykkä. Nimistön mukana tulee karttaan jotain inhimillistä [...] Erikoisesti paljastuu paikannimissä jotain ihmisen suhteesta seutuunsa. Se näkyy siinä tavassa, jolla abstraheeraa maisemansa piirteet ja erottelee sen osat. Kuta luonnonvaraisempi kulttuuri on, sitä kiinteämpi on myös asujamiston suhde seutuunsa; kuta teknillisemmän sävyn kulttuuri saa, sitä enemmän ihminen irtaantuu maiseman mahdista. (Karl Nickul, 1934)
Suomalaisilla oli vallalla ajatus, että Petsamon erämaat olivat asumattomia ja nimeämättömiä. Kolttasaamelaiset olivat kuitenkin eläneet Petsamossa vuosisatojen ajan ja nimenneet paikkoja. Kolttien elämäntapaa ja siihen liittyvää paikannimien järjestelmää ei tunnettu.
Toisaalta koltat eivät mielellään edes kertoneet paikannimiään vieraille. Heidän käyttämänsä paikannimet kertoivat kansan vuotuiskierrosta, elinkeinoista ja mytologiasta. Paikannimillä merkittiin myös eri sukujen nautintaalueita.
Liinahamarin nimi perustuu Väinö Tannerin mukaan koltankieliseen nimeen Lin’amraš. Lin = kalastusliina (pitkäsiima), amra = hammer (norj.) = tuntuririutta. (Kuva: SMY. Seppo J. Partasen kokoelma).
Paikannimet kartoissa
Karttojen nimenannossa on ollut periaatteena, että suomalaisten asumilla seuduilla on käytetty suomalaista ja muualla kolttalaista nimistöä. (T. I. Itkonen Petsamon yleiskartasta, 1933).
Paikannimistö heijasti laajempaa ristiriita suomalaistuvan yhteiskunnan ja alkuperäisväestön väistyvän elämäntavan välillä. Suomalainen asutus levisi voimakkaasti Paatsjoen ja Petsamojoen alueilla ja suomalaiset nimesivät monet paikat uudelleen.
Suomalaisten tekemissä kartoissa koltankieliset nimet on käännetty tai mukailtu suomen kielelle. Suora käännös on esimerkiksi nimi Peuravuono,
joka perustuu koltankieliseen nimeen
Kodde’vuonn. Monissa nimissä on mukailtu äänteellisesti koltankielisiä nimiä. Tällaisia ovat mm. tunturien nimet Siebruoaivi ja
Tsherdekaisi. Suomalaisissa väännöksissä nimen alkuperäinenmerkitys voi hämärtyä tai muuttua: Maijjaur (maij = majava) on kartassa Maajärvi, Poarajaur (poara = paarma) on Porojärvi.
Petsamon yleiskartta. (Kartta: Maanmittauslaitos, 1933. E. Liljan kokoelma)
Paatsjoen suussa sijaitseva Kolttaköngäs eli Boris Gleb. Kuvassa ortodoksikirkko ja vuonna 1939 valmistunut matkailuhotelli. Pyhä Trifon, Petsamon luostarin perustaja, rakensi Kolttakönkäälle ensimmäisen kappelin 1500-luvulla. Se oli omistettu Boris ja Gleb -nimisille pyhimyksille. (Kuva: SMY. Seppo J. Partasen kokoelma)
Paikannimien kerääjiä
Uskallan toivoa, että erittäinkin kartoittaja kohdistaisi Petsamossa huomionsa ei ainoastaan kuvioihin ja maastoon, vaan myöskin samalla tarkkuudella alkuperäisiin paikannimiin. (Väinö Tanner, 1929).
Väinö Tanner oli monialainen tutkija, joka kiinnostui kolttasaamelaisista ihmismaantieteen näkökulmasta. Hän huolestui koltankielisten paikannimien häviämisestä, ja keräsi paikannimiä kolttasaamelaisilta Petsamon pohjoisosista.
Karl Nickul oli maanmittausinsinöörinä Petsamossa 1920-30-luvuilla. Nickul keräsi maanmittauksen ohessa paikannimiä kolttasaamelaisilta Petsamon eteläosasta. Hänen mielestään karttojen paikannimissä tulisi ottaa huomioon, että seudun asukkailla on suurempi oikeus
antaa nimiä kuin vierailla. Toisaalta pitäisi huomioida kartan käyttäjien kieli. Näiden periaatteiden noudattaminen ei ollut yksinkertaista monikielisessä Petsamossa. Uudisasukkaat näkivät alueen eri tavalla kuin luonnonkansana eläneet koltat. Saman paikan erikieliset nimet
vaihtelivat merkitykseltään.
Kartta 1.
Väinö Tannerin keräämät paikannimet on merkitty numeroilla karttaan. Nimien selitykset ovat Tannerin artikkelissa Petsamon alueen paikannimiä. I. Lappalaisia paikannimiä (Kartta: Fennia 49. E.Liljan kokoelma)
Kartta 2.
Karl Nickulin keräämät paikannimet on merkitty numeroilla karttaan. Selitykset ovat Nickulin artikkelissa Petsamon eteläosan koltankieliset paikannimet kartografiselta kannalta (Kartta: Fennia 60. E.Liljan kokoelma)
Kartta 3.
Karl Nickulin karttaan Njaannamjaur ja Akkajoen vesistö on merkitty paikannimet, joihin liittyy tsuuditarinoita tai venäläistä vaikutusta.(Kartta: Fennia 60)
