KARTA ÖFVER KEMI LAPPMARK 1804


KARTA ÖFVER KEMI LAPPMARK 1804

Georg Wahlenberg laati Kemin Lapin kartan Hermelinin kustannuksella ja pyynnöstä vuonna 1802 tekemänsä Lapin matkan tuloksena. Ohessa kuva kartan suurennetusta näköispainoksesta vuodelta 1994.

Georg Wahlenberg (1780-1851) oli ruotsalainen luonnontieteilijä, maantieteilijä, lääkäri ja vuodesta 1828 Uppsalan yliopiston professori. Hän matkusti lähinnä kasvien tutkimusasioissa Norrlannissa, Norjassa ja Suomessa. Näiltä matkoilta syntyivät kirjat Geografisk och ekonomisk beskrifning om Kemi Lappmark (1804) ja Berättelse om...lappska fjällens höjd och temperatur vid 67 graders polhöjd (1808).

Wahlenbergin tärkein työ on kuitenkin Flora Lapponica (1812), joka on huomattavasti laajempi kuin maanmiehensä Carl von Linnén samanniminen teos vuodelta 1737. Uraauurtavaa oli Wahlenbergin kirjansa johdannossa esittämä kasvuvyöhykejako.

Samuel Gustaf Hermelin (1744-1820) oli kartografi, vapaaherra ja vuorineuvos, joka rahoitti koko Ruotsin ja ennen kaikkea malmialueiden kartoittamista. Hermelinin karttalaitos (1797-1818) on ensimmäinen täydellinen Ruotsin kartasto.

Hermelin sai luvan käyttää hyväkseen siihen asti salaisina pidettyjä maanmittauslaitoksen karttoja. Hänellä oli myös yksinoikeus julkaista karttoja valtakunnan alueista 15 vuoden ajan. Työtä varten hän sai käyttää jopa valtakunnan laivoja ja työvälineitä.

1797

Etusivuarrow-right
Tämä sivusto on toteutettu osana Digmore, Digitaalinen kulttuuriperintö -hanketta. Hankkeen tavoitteena oli saattaa Lapin kulttuuriperintö helpommin eri toimijoiden, asiantuntijoiden, tutkijoiden, oppilaitosten ja suuren yleisön tavoitettaviin. Sivut päivitetty heinäkuussa 2021. Karttoihin on lisätty kontrastia saavutettavuuden parantamiseksi.
Kartat:
Public Domain
Sivut on päivitetty 2021.

Lapin kulttuuri kuvina

Rovaniemen kaupunginkirjasto. Lappi-osasto.
Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi
+358 50 315 1487,
kirjasto.lappi-osasto at rovaniemi.fi

  • LISÄÄ TIETOA SIVUSTOSTA>>

    "1960-luvulla määrärahat olivat melko runsaat, koska tarkoitus oli kaupungin johdollakin osoittaa Rovaniemen kelpaavan maakuntakirjastoksi. Kotiseutukokoelma oli yksi monista edellytyksistä. Tunsin sitä kohtaan suurta kiinnostusta, koska sitä itsekin kirjailijana ja kirjoittajana olin käyttävä. Kartat olivat osa antikvaarisia hankintoja.

    Olin yhteydessä aktiivisesti Helsingin antikvariaatteihin, joissa kävin ja sain heiltä luetteloita. Tein hankintamatkoja myös Tukholmaan, jonka antikvariaateista hankin kirjoja ja karttoja. Ostot usein käytännössä välitti Lehtikirjakauppa, mutta toisinaan lunastin jotain itse ja perin sitten kaupungilta. Koska myös väärennöksiä oli ja on liikkeellä, opin vähitellen erottamaan jyvät akanoista, luultavasti yhtään väärää karttaa ei ollut hankinnoissa. Myös Frankfurtin messuilla ja sikäläisissä antikvariaateissa kävin hankintareissuilla. Luetteloita tuli useista maista.

    Muistanpa edesmenneen Viron presidentin, kirjailija Lennart Meren hämmästelleen ja ihastelleen karttoja. Hän ymmärtääkseni oli itsekin niitä keräillyt. Kun karttoja oli kehystettynä toimistopuolen käytävän ja ulkoeteisen seinillä, Lennart oli saada halvauksen: Kuka tahansa voisi koska tahansa viedä arvokkaan harvinaisuuden mennessään. Sanoin, että Suomessa laki kieltää varastamisen ja että julkisesta kokoelmasta varastaminen tuomitaan erityisen ankarasti.

    Joitakin karttoja ostin itsellenikin, tässä työhuoneeni seinällä on Venetsiassa 1768 painettu Arkangelin kartta.

    Niin - se oli kiintoisaa ja opettavaa aikaa. Maaherra, valtionpäivämies ja suuri Pohjoiskalottiystävä Ragnar Lassinantti seurasi hankintojani tiiviisti ja antoi hyviä vihjeitä. Kilpailijoitakin joskus oli, Kemijoki-yhtiö ehti varata jonkun harvinaiskirjan tai -kartan ennen kuin minä ehdin käymään saapuneita luetteloita läpi. Täytyy tunnustaa, että vieläkin Lappi-aiheiset teokset sattuvat automaattisesti silmään antikvariaateissa, joskus ihmettelee, miksei kukaan ole tuota vielä ostanut..." (Kirjailija Jorma Etto, Lapin maakuntakirjaston johtaja 1961-1984. Kirje huhtikuussa 2006)

    Tämä sivusto on toteutettu osana Digmore, Digitaalinen kulttuuriperintö -hanketta, http://www.digmo.fi/digmore. Hankkeen tavoitteena on saattaa Lapin kulttuuriperintö helpommin eri toimijoiden, asiantuntijoiden, tutkijoiden, oppilaitosten ja suuren yleisön tavoitettaviin.

    Sivuille on digitoitu yhteensä 15 yksittäistä karttalehteä sekä Olof Treskin karttakirjan Kemi och Torne lappmarker 1642-1643 näköispainos.



    LÄHTEITÄ:

    Annanpalo, Heikki. Pohjoinen kartoissa. Rovaniemi 2006 (pdf-tiedosto).

    Bure, Andre. Pohjoismaiden kuvaus v. 1626. Suomennos, johdanto, selitykset Tuomo Pekkanen. SKS 1985. (Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 427).

    Lainema & Nurminen. Ultima Thule. Pohjoiset löytöretket. Helsinki 2001. - Ultima Thule. Arktiska upptäcktsfärder. Helsingfors 2001. - Ultima Thule. Arctic explorations. Helsinki 2001.

    The A.E. Nordenskiöld collection in the Helsinki University Library. Annotated catalogue of maps made up to 1800. Volumes I-V. Helsinki University Library 1979-1995.

    Pietilä, Anna-Maija. Kansalliskokoelman mikrokuvatut kartat ennen vuotta 1810. Helsingin yliopiston kirjasto 1984.

    Pohjoiskalotin historiallisia vaiheita. Kartta- ja kuvanäyttely 1500-1800 –luvuilla / Nordkalott i historisk perspektiv. En utställning av kartor och vyer från 1500- till 1800-talet. Finnair 1984.



    TEKIJÄTIEDOT:

    Tekstit, tiedot kartoista ja kartografeista, Treskin karttoihin liittyvien tekstien käännökset:
    Jukka Peltonen, Lapin maakuntakirjasto,
    Irene Piippola, Lapin maakuntakirjasto.

    Sivujen ulkoasu ja toteutus: K. Simonlehto, 2021.
    Käännökset englanniksi: Peter Culley.