1643

TORNION LAPINMAAN KARTTA VUODELTA 1643

PDF-iconOLOF TRESK. Kartor över Kemi & Torne Lappmarker 1642-1643. Stockholm, MCMXXVIII (1928).

Karttakirjaan on kirjoitettu Tornion Lapin pohjoisrajan paikkojen nimet numeroituun järjestykseen ja selitysteksti aakkosjärjestykseen.

A. Kemin kirkko ja joki.

B. Tornion pitäjän ja kaupungin kirkko.

C. Tälle seudulle ja joen rannalle on Tornion kaupunki sijoittunut parhaine peltoineen ja viljelymaineen. Täällä ovat myös heidän parhaat lohen kalastusapajansa, joen itäpuolella, Swänssaröössa, väylän varressa 800 kyynärää kaupungista.

D. Hietaniemen kappeli on Ylitornion pastoraatin tytärseurakunta. Se sijaitsi ennen 2.5 km siitä paikasta minne Ylitornion kirkko on rakennettu. Kerrotaan, että kappeli on kauan sitten siirtynyt sinne joen ja jäiden kuljettamana.

E. Ylitornion kirkko sijaitsee 100 kilometriä Torniosta pohjoiseen, matkan kulkee veneellä, vain Kukkolan kosken kohdalla on veneet vedettävä rantoja pitkin 200 kyynärän matkan, mutta runsaan veden aikana kosken voi ohittaa Liakkajokea pitkin Raumolle ja jatkaa soutaen ylemmäs.

F. Pajalan kylä, missä Tornionjoki ja Könkämäjoki yhtyvät.

G. Kolarin saari, jonka itäisellä rantatörmällä on punamultaa.

H. Markkinan kirkko. Täällä eri suunnilta tulleet lappalaiset ovat kohdanneet, pitäneet kirkonmenoja, käyneet oikeutta, pitäneet markkinoita ja vaihtaneet tavaroita torniolaisten birkarlien kanssa.

I. Rounalan kirkko, entisaikojen markkinapaikka, josta nyttemmin on siirrytty Markkinaan.

K. Rustajärvi, josta laskee kaksi jokea, toinen mereen idästä, toinen lännestä, joten oikea raja kulkee keskellä tätä järveä.

L. Tingwaran kylä. Täällä lappalaiset kokoontuivat aikaisemmin, mutta nykyisin Jukkasjärvellä.

M. Jukkasjärven kirkko ja markkinapaikka, Segwaran lappalaiset kokoontuvat täällä.

N. Rautamalmitunturi Kalixin Lapissa.

O. Kruunun lohenkalastuspaikka Kalixjoessa.

P. Yli-Kalixin kappeli, Kalixin kirkon tytärseurakunta.

Q. Ulko-Kalixin pitäjän kirkko ja pappila.

R. Kuparimalmiesiintymä Pulingen kylässä.
S. Sirka, kylä Luulajan Lapissa.

T. Jokkmokk, Luulajan Lappi.

W. Såcksjock, kylä Luulajan Lapissa.

X. Kruunun lohenkalastuspaikka Luulajanjoessa.

Y. Luulajan kaupunki ja pitäjän kirkko.

Z. Piitimen kaupungin kirkko.


Nämä kylät ovat rajan toisella puolella ja niitä verottavat Ruotsi ja Norja: Å. Koteckinn

Ä. LappiJaur

Ö. Awiwara


Koskien yleisesti Tornion ja Kalixin Lappeja mainittakoon, että niiden alueella on suuria tuntureita ja jäkälämaita, useita jokia ja kauniita kalajärviä, kuin myös paljon tasaista aluetta missä maanviljelijät viljelevät peltojaan ja niittyjään, kuitenkin on myös paljon suuria ja jyrkkiä koskia missä veneitä on vedettävä maata pitkin.

1642

1662arrow-right


Tämä sivusto on toteutettu osana Digmore, Digitaalinen kulttuuriperintö -hanketta. Hankkeen tavoitteena oli saattaa Lapin kulttuuriperintö helpommin eri toimijoiden, asiantuntijoiden, tutkijoiden, oppilaitosten ja suuren yleisön tavoitettaviin. Sivut päivitetty heinäkuussa 2021. Karttoihin on lisätty kontrastia saavutettavuuden parantamiseksi.
Kartat:
Public Domain
Sivut on päivitetty 2021.

Lapin kulttuuri kuvina

Rovaniemen kaupunginkirjasto. Lappi-osasto.
Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi
+358 50 315 1487,
kirjasto.lappi-osasto at rovaniemi.fi

  • LISÄÄ TIETOA SIVUSTOSTA>>

    "1960-luvulla määrärahat olivat melko runsaat, koska tarkoitus oli kaupungin johdollakin osoittaa Rovaniemen kelpaavan maakuntakirjastoksi. Kotiseutukokoelma oli yksi monista edellytyksistä. Tunsin sitä kohtaan suurta kiinnostusta, koska sitä itsekin kirjailijana ja kirjoittajana olin käyttävä. Kartat olivat osa antikvaarisia hankintoja.

    Olin yhteydessä aktiivisesti Helsingin antikvariaatteihin, joissa kävin ja sain heiltä luetteloita. Tein hankintamatkoja myös Tukholmaan, jonka antikvariaateista hankin kirjoja ja karttoja. Ostot usein käytännössä välitti Lehtikirjakauppa, mutta toisinaan lunastin jotain itse ja perin sitten kaupungilta. Koska myös väärennöksiä oli ja on liikkeellä, opin vähitellen erottamaan jyvät akanoista, luultavasti yhtään väärää karttaa ei ollut hankinnoissa. Myös Frankfurtin messuilla ja sikäläisissä antikvariaateissa kävin hankintareissuilla. Luetteloita tuli useista maista.

    Muistanpa edesmenneen Viron presidentin, kirjailija Lennart Meren hämmästelleen ja ihastelleen karttoja. Hän ymmärtääkseni oli itsekin niitä keräillyt. Kun karttoja oli kehystettynä toimistopuolen käytävän ja ulkoeteisen seinillä, Lennart oli saada halvauksen: Kuka tahansa voisi koska tahansa viedä arvokkaan harvinaisuuden mennessään. Sanoin, että Suomessa laki kieltää varastamisen ja että julkisesta kokoelmasta varastaminen tuomitaan erityisen ankarasti.

    Joitakin karttoja ostin itsellenikin, tässä työhuoneeni seinällä on Venetsiassa 1768 painettu Arkangelin kartta.

    Niin - se oli kiintoisaa ja opettavaa aikaa. Maaherra, valtionpäivämies ja suuri Pohjoiskalottiystävä Ragnar Lassinantti seurasi hankintojani tiiviisti ja antoi hyviä vihjeitä. Kilpailijoitakin joskus oli, Kemijoki-yhtiö ehti varata jonkun harvinaiskirjan tai -kartan ennen kuin minä ehdin käymään saapuneita luetteloita läpi. Täytyy tunnustaa, että vieläkin Lappi-aiheiset teokset sattuvat automaattisesti silmään antikvariaateissa, joskus ihmettelee, miksei kukaan ole tuota vielä ostanut..." (Kirjailija Jorma Etto, Lapin maakuntakirjaston johtaja 1961-1984. Kirje huhtikuussa 2006)

    Tämä sivusto on toteutettu osana Digmore, Digitaalinen kulttuuriperintö -hanketta, http://www.digmo.fi/digmore. Hankkeen tavoitteena on saattaa Lapin kulttuuriperintö helpommin eri toimijoiden, asiantuntijoiden, tutkijoiden, oppilaitosten ja suuren yleisön tavoitettaviin.

    Sivuille on digitoitu yhteensä 15 yksittäistä karttalehteä sekä Olof Treskin karttakirjan Kemi och Torne lappmarker 1642-1643 näköispainos.



    LÄHTEITÄ:

    Annanpalo, Heikki. Pohjoinen kartoissa. Rovaniemi 2006 (pdf-tiedosto).

    Bure, Andre. Pohjoismaiden kuvaus v. 1626. Suomennos, johdanto, selitykset Tuomo Pekkanen. SKS 1985. (Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 427).

    Lainema & Nurminen. Ultima Thule. Pohjoiset löytöretket. Helsinki 2001. - Ultima Thule. Arktiska upptäcktsfärder. Helsingfors 2001. - Ultima Thule. Arctic explorations. Helsinki 2001.

    The A.E. Nordenskiöld collection in the Helsinki University Library. Annotated catalogue of maps made up to 1800. Volumes I-V. Helsinki University Library 1979-1995.

    Pietilä, Anna-Maija. Kansalliskokoelman mikrokuvatut kartat ennen vuotta 1810. Helsingin yliopiston kirjasto 1984.

    Pohjoiskalotin historiallisia vaiheita. Kartta- ja kuvanäyttely 1500-1800 –luvuilla / Nordkalott i historisk perspektiv. En utställning av kartor och vyer från 1500- till 1800-talet. Finnair 1984.



    TEKIJÄTIEDOT:

    Tekstit, tiedot kartoista ja kartografeista, Treskin karttoihin liittyvien tekstien käännökset:
    Jukka Peltonen, Lapin maakuntakirjasto,
    Irene Piippola, Lapin maakuntakirjasto.

    Sivujen ulkoasu ja toteutus: K. Simonlehto, 2021.
    Käännökset englanniksi: Peter Culley.