Mittausvälineet
 Kvadrantti
oli pääasiallinen väline kolmioiden kulmien mittauksessa. Retkikunnalla
oli mukana 2 kvadranttia. Molemmat olivat pariisilaisen Langloisin valmistamia.
Suurempi oli 2 jalan (24 tuuman) suuruinen. Sitä säilytetään nykyisin
Saksassa Potsdam-Bablbergin observatoriossa. Tässä kvadrantissa on teksti,
joka suomennettuna kuuluu "Mr. Maupertuis on vuonna 1745 lahjoittanut
tämän instrumentin, jolla on tehty napapiirillä maapallon muodon määrittämiseen
liittyviä mittauksia, tieteelliselle akatemialle".
Tähtäysmerkki
Ensimmäinen tähtäysmerkki, johon muista pisteistä otettiin
kulmamittaus tehtiin yksittäisestä kuoritusta puusta. Myöhemmät merkit ovat
kuvauksen mukaan seuraavanlaiset:
"Sen sijaan että olisi pystyttänyt merkiksi yhden ainoan puun kuten
minä olin tehnyt Kaakamavaaralla, de Maupertuis oli pystyttänyt useita
karsittuja puunrunkoja toistensa nojaan pyramidiksi. Nämä latvasta vitsaksilla
sidotut ja tyvestä harallaan olevat rungot muodostivat samalla kertaa
tähtäysmerkin, jonka huippuun saattoi tähdätä tarkasti ja havaintotelineen,
jonka keskelle sijoitettiin kulmamittauslaite; näin meidän ei tarvinnut
suorittaa keskityskorjausta." (Outhier, Matka Pohjan perille, s. 60).
Tähtäysmerkin paikan varmistamiseksi
mahdollisen hävityksen varalta siitä otettiin suunta läheisiin puihin ja
kiviin sekä lyötiin merkin kohdalle maahan paalu.
Mittaustanko
Kuusi mittaustankoa tehtiin pitkistä kuusipuista tasan 30 jalan mittaisiksi.
Tätä varten oli Pariisista tuotu rautainen sylen mitta (1,949 metriä)
ja mallimitta, johon sylen sylenmitta sopi täsmälleen. Nämä oli Pariisissa
tarkistettu +14 asteen lämpötilassa. Näiden avulla valmistettiin 30
jalan (9,745 metriä) mittaiset mittaustangot, joita käytettiin perusviivan
mittaukseen Aavasaksalla.
Sektori
Grahamin sektoria käytettiin tähtitieteen mittauksiin
(päätepisteiden paikan määritykseen saman tähden suhteen). Sektorissa on
Sissonin (London) signeeraus. Siinä on 12 jalan (23,6 metrin) säde.
|
mittausvälineet
