G Á K T I

Julkaisuluettelo/Kataloga

Saamski jazyk 1990.

Rovaniemen kaupunginkirjasto, Suomen saamelainen erikoiskirjasto,
päivitetty heinäkuussa 2024

“Saamenpukua käsittelevä aineistoluettelo sisältää julkaisutiedot eri kielillä kirjoitetuista saamenpukua ja sen osia käsittelevistä tutkimuksista ja pukua ja sen käyttöä kuvailevista ja esittelevistä julkaisuista, artikkeleista ja kirjoista. Mukaan on otettu myös historiallisia, ennen vuotta 1900 julkaistuja teoksia, joissa kerrotaan sanoin ja kuvin saamelaisten vaatetuksesta. Luettelo on toimitettu Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla Suomen saamelaisen erikoiskirjaston työnä vuonna 2014 ja päivitetty viimeksi vuonna 2024. (Sigga-Marja Magga 2010)

Sisältö/Sisdoallu

Johdanto: Kommunikoiva saamenpuku/Gákti muitala (Sigga-Marja Magga)
Artikkelit/Artihkkalat
Tutkimuskirjallisuus/Dutkamuš
Muu kirjallisuus/Eará girjjálašvuohta
Nauhat, paulat, vyöt, jalkineet/Čuolddagat, gápmagat



Johdanto

Kommunikoiva saamenpuku/Gákti muitala

Saamenpuku on pohjoissaameksi gákti, inarinsaameksi mááccuh, koltansaameksi pihttâz. Suomen puhekielessä sitä kutsutaan myös lapinpuvuksi tai lapintakiksi, usein pelkästään takiksi. Kun puhutaan puvusta, puhutaan myös pukeutumisesta, jolla puku saa muodon ihmiskehon yllä. Pukeutuminen on teko, jossa puvun koodit ja ompeleisiin kätketyt merkitykset muuttuvat näkyviksi ja eläviksi.

Davvisámegillii gákti, anárašgillii mááccuh ja nuortalašgillii pihttâz. Suomagiela hállangielas dan gohčodit namahusain lapinpuku dahje lapintakki, dávjá maid dušše beare namahusain takki. Go lea sáhka gávtti birra, de lea seammás sáhka maid fárdda birra. Gáktái gárvodeapmi laktásit kodat ja gorostagaide iešguđetlágan mearkkašumit ja gáktái gárvodeami bokte dát kodat ja mearkkašumit oidnogohtet.

Nykypuvut voidaan helposti erottaa toisistaan maittain, alueellisesti (mm. Enontekiö, Inari), kieliryhmittäin (mm. eteläsaame, koltansaame) ja suvuittain. Suomen puvuissa vaihtelua oli vielä 1950-luvulla selvästi vähemmän, eivätkä alueelliset erot olleet niin selkeitä kuin nykyään. Vanhoja kuvia tutkiessa ei koristelujen perusteella voi pukualuetta tai sukua aina päätellä helposti, koska ihmiset valmistivat asunsa niistä materiaaleista, joita oli saatavilla ja joihin oli varaa. Puvut olivat ennen sotia perusmalleiltaan lähes samanlaisia. Se oli arkivaate, eikä siihen ollut ladattu samanlaisia saamelaisuutta ilmaisevia merkityksiä kuin nykyään.

Dálá gávttiid sáhttá juohkit riikkaid, guovlluid (ee. Eanodat, Anár), giellajoavkkuid (ee. máttasámegiella, nuortalašgiella) ja sogaid mielde. Suoma beale gávttiin ledje vel 1950-logus erohusat čielgasit unnánat, eaige guovlluid gaskasaš erohusat lean nu čielgasat go dál. Boares govaid dutkkadettiin ii sáhte hearvvaid vuođul nu čielgasit dadjat ahte man guvlui dahje sohkii gávttehas gullá, dasgo olbmot leat duddjon gávttiideaset dan materiálas, mii leamaš oažžumis ja maid sii leat suitán oastit. Gávttiid vuođđomálle lei ovdal sođiid gosii seammalágan. Dat lei árgabivttas, iige dat guoddán mielddis seammalágan sápmelašvuođa birra muitaleaddji mearkkašumiid go dál.

Syitä puvun voimakkaaseen muuttumiseen viimeisten vuosikymmenien aikana on monia. Koko pohjoismaisen yhteiskunnan vaurastuminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen vaikuttivat puvun käyttöön. ”Suomalaisvaatteet” lisääntyivät saamelaisten keskuudessa ja 1950-luvun kuluessa saamenpuvun käyttö arkivaatteena loppui lähes kokonaan. Uudet materiaalit lisäsivät pukujen koristelua ja muuntelua kaikkialla. Puvusta kehittyi nopeasti pääasiassa juhlavaate.

Gákti lea rievdan sakka maŋimuš logijagiid áigge ja sivat dasa leat máŋggat. Olles davviriikalaš servodat jábálduvai ja buresbirgejupmi lassánii ja dát fas váikkuhedje gávtti geavaheapmái. Sámit geavahišgohte ”rivgo- ja láttebiktasiid” ja 1950-logu mielde gávtti geavaheapmi árgabivttasin nogai gosii oalát. Ođđa materiálaid mielde lassánedje hearvvat ja gákti rievddai muđuige. Gávttis šattai johtilit eanaš čikŋabivttas.

Nykypuvun kehittymistä voi tarkastella myös 1960- ja -70 – lukujen saamelaiskansallisen nousun näkökulmasta. Monet saamelaisvaikuttajat pukeutuivat tuolloin saamenpukuun, koska haluttiin korostaa yhtenäisyyttä Pohjoismaiden ja Venäjän saamelaisten kanssa, mutta erottua valtaväestöstä, jonka arvot ja asenteet koettiin saamelaisia syrjiviksi. Saamelaisten kulttuurisen ja poliittisen toiminnan organisoituminen vaikutti siihen, että materiaalisen kulttuurin ominaispiirteitä alettiin korostaa entistä enemmän. Puvun kohdalla tämä tarkoitti sitä, että eri alueiden pukukokonaisuudet lakkeineen, huiveineen, vöineen, pauloineen ja koruineen vakiintuivat sellaisiksi kuin ne tänä päivänä ovat. Muun muassa 1975 perustettu saamenkäsityöyhdistys Sábmelaš Duoddjárat (nyk. Sámi Duodji ry) otti tehtäväkseen käsityökurssien järjestämisen kadonneen käsityötaidon palauttamiseksi, mutta myös vahvistaakseen saamelaisen käsityön omaleimaisuutta ja hyvän käsityön kriteerejä.

Dálá gávttiid rievdama sáhttá geahčadit maid 1960- ja-70 –loguid sámerenesánssa geahččanguovllus. Máŋggat sámeváikkuheaddjit gárvodedje dalle gáktái, dasgo háliidedje deattuhit oktiigullevašvuođa Davviriikkaid ja Ruošša beale sámiiguin. Seammás háliidedje leat earáláganat go váldoálbmot, dasgo atne váldoálbmoga árvvuid ja doaladumiid olgguštit sámiid. Sámiid kultuvrralaš ja politihkalaš doaimma ortniideapmi váikkuhii dasa, ahte materiálalaš kultuvrra iešvuođaid deattuhišgohte eanet ah eanet. Gávtti buohta dát mearkkašii dan, ahte iešguđet guovlluid gákteollesvuođat oktan gahpiriiguin, silkkiiguin, boahkániiguin, vuoddagiiguin ja čiŋaiguin stáđásmuvve dakkáražžan go dat dál leat. Earret eará 1975 vuođđuduvvon duodjesearvi Sábmelaš Duoddjárat (dálá Sámi Duodji ry) válddii bargun ordnet duodjekurssaid vai jávkan duodjemáhttu ealáskivččii, muhto maiddái danin vai nannešii duoji iežáláganvuođa ja buriid duoji kritearaid.

Nykyään – 2010-luvulla – puku on yksi tärkeimpiä saamelaisen kulttuurin ja identiteetin tunnusmerkkejä. Elävän pukukulttuurin taustalla vaikuttavat arvot ja normit, joita saamelaisten yhteisesti ylläpitävät. Puvun valmistaminen, siihen pukeutuminen ja puvussa näyttäytyminen ovat paitsi käsityökulttuuria, myös tapoja elää ja tuottaa saamelaisuutta ja pyrkimyksiä tulla nähdyksi yksilönä osana saamelaista yhteisöä. Jotkut puvun merkitykset periytyvät ikimuistoisista ajoista ja niiden ylläpitäminen kulttuurin sisällä on syystä tai toisesta nähty tärkeäksi. Tällaisia ovat esimerkiksi sukupuolen ja suvun mukainen pukeutuminen. Miehet pukeutuvat vain ja ainoastaan miesten pukuun ja siihen kuuluviin asusteisiin ja naiset naisten. Joissakin asusteissa, kuten luhkissa, nutukkaissa, lapasissa ja huiveissa sukupuoleen liittyvät normit saattavat vaihdella. Itse puvussa tai päähineissä ei kuitenkaan ole nähtävillä muutoksia sukupuolia sekoittaville tavoille.

Dál – 2010-logus – gákti lea okta deháleamos sámiid kultuvrra ja identitehta dovdomearkkain. Ealli gáktekultuvrra duohkin leat árvvut ja norpmat, maid sámiid ovttas doalahit. Gávtti duddjon, dasa geazadeapmi ja gávttiin čiŋadeapmi lea baicce duodjekultuvra, maid vuohki eallit ja buvttadit sápmelašvuođa ja figgamušaid oidnot ovttaskas olmmožin oassin sámeservodaga. Muhtin gávtti mearkkašumit bohtet don doložis ja daid seailluheapmi kultuvrra siste lea man nu sivas atnon dehálažžan. Dákkárat leat ovdamearkka dihte sohkabeali ja soga mielde gárvodeapmi. Dievddut gárvodit dušše beare dievdogáktái ja dasa gullevaš gáktegárvvuide ja nissonolbmot fas nissonolbmuide gullevaš gáktái. Muhtin sámegárvvuid, degomat luhkaid, goikkehiid, fáhcaid ja silkkiid sohkabeallái gullevaš norpmat sáhttet rievddadit. Ieš gávttis ja gahpiris ii goittotge sáhte vuohttit rievdadusaid dan guovlluid ahte dat rasttildivčče sohkabeale rájáid.

Saamelaiset eivät myöskään mielellään pukeudu vieraan alueen tai vieraan suvun pukuun, vaan valitsevat vanhempiensa tai isovanhempiensa käyttämiä pukumalleja. Joillakin pukuja voi toki olla kahdelta tai kolmeltakin alueelta. Vieras puku tuntuu epämukavalta, koska se antaa kantajastaan väärää viestiä muille saamelaisille. Ympärillä olevan yhteisön täytyy pystyä tunnistamaan puvun perusteella ihmisen tausta ja sijoittamaan hänet saamelaissukujen ”kartalle”. Puku toimii näin käytännöllisen ja koristautumisen lisäksi kommunikointivälineenä ihmisten välillä. Ihminen asettuu pukeutuessaan yhteisönsä tarkasteltavaksi ja viestii koko joukon asioita: mistä on kotoisin, mihin sukuun kuuluu, onko puvuntekijänä taitava vai aloittelija, mikä on varallisuustaso, elinkeino, murre, onko muodikas vai arkinen, tarkka vai huolimaton, koreileva vai vaatimaton jne. Puvun avulla voi hangoitella vastaan ja osoittaa mieltä vaikkapa nurinpäin puetuilla kengänpauloilla tai laittamalla harteille vanhan ja takkuisen huivin. Pääasiassa ihmiset haluavat pukeutua kauniisti ja niin, että haluttu puvun viesti ymmärretään oikein.

Sámit maid eai menddo mielas gárvot vieris guovllu dahje vieris soga gáktái, muhto válljejit vánhemiiddiset ja ádjáset dahje áhkuset geavahan gáktemálle. Muhtimis dieđus sáhttet leat gávttit guovtti dahje guolmmage guovllus. Amas gákti ii leat vuogas, dasgo dat muitala gávtti geavaheaddjis boasttu dieđuid eará sámiide. Sámesearvvuš ferte bastit dovdat gávtti vuođul olbmo duogáža ja bidjat su sámesogaid “kárttá” ala. Gákti lea ná dábálaš árgabiktasa ja čikŋabiktasa lassin maid gulahallangaskaoapmin olbmuid gaskkas. Olmmoš gártá geazadettiinis gáktái servoša dárkkodeami vuollái ja muitala iežas birra iešguđetlágan áššiid: gos lea eret, man sohkii gullá, leago gákteduojár čeahppi vai álggahalli, man jábálaš lea, ealáhus, suopman, gárvodago dálá treanddaid mielde vai árgabeaivvi vuogi mielde, gárvodago dárkilit vai sahtedohko, leago čigŋái vai vuollegaš jna. Gávttiin sáhttá čájehit vuostehágus vaikkoba nu, ahte giessá vuoddagiid jorggotbeliid dahje nahkiha boares ja duggon liinni. Dábálaččat olbmot háliidit čiŋadit ja vel nu, ahte earát maid áddejit riekta dan maid háliida gávttiin muitalit.

Saamenpuku on vahvasti yhteisöllisiä piirteitä sisältävä vaate. Silti se on varsin yksilöllinen. Puku on lähes aina henkilökohtainen, eikä pukuja juuri kierrätetä edes sukulaisten kesken. Ihan pienten lasten vaatteita monesti kierrätetään, koska lapset kasvavat nopeasti. Hyvin monesti naiset haluavat valmistaa oman tai perheensä puvut itse, koska käsityötaitoa arvostetaan. Itse tehdyissä puvuissa naiset voivat esitellä taitojaan, kilpailla kekseliäisyydellään tai tuottaa aivan uusia kiinnostavia muotivirtauksia. Monelle se on myös käytännöllinen tapa ylläpitää henkilökohtaista sidettä oman sukunsa historiaan.

Gákti lea čielgasit dakkár gárvu, mii sisttisdoallá servvolaš iešvuođaid. Liikká dat lea hui individuála. Gákti lea masá álo persovnnalaš, eaige olbmot láve geavahit nuppiid boares gávttiid, eai fulkkežatge. Áibbas unna mánážiid gávttiid addet gal maid earáide, dasgo mánát šaddet johtilit. Máŋgii nissonolbmot háliidit goarrut iežaset dahje bearrašiiddiset gávttiid ieža, dasgo duodjemáhttu lea árvvusatnon dáidu. Goarodettiineaset ieža nissonolbmot sáhtte čájehit dáidduideaset, gilvalit gaskaneaset hutkáivuođas dahje hutkat áibbas ođđa miellagiddevaš treanddaid. Máŋgasii dat lea maid hui geavatlaš vuohki seailluhit iežas persovnnalaš oktavuođa iežas soga historjái.

Eri tilanteisiin oikein valittu ja oikein puettu puku kaikkine asusteineen ja koruineen edustaa eräänlaista täydellistä kuvaa saamelaisuuden ihanteesta. Tämän ihanteellisen saamelaisuuden kuvan korostuminen nykyisessä pukukulttuurissa voi olla syynä myös siihen, miksi se niin helposti myös kriisiytyy. Erilaiset pukukohut, kuten turistitakki-ilmiöt, nk. metsäsaamelaisten puvut tai kokeilevat design-vaatteet nostattavat normirintaman, jolla saamelaisuutta puolustetaan. Saamenpuvun normit joutuvat kohujen myötä koetukselle, mikä voi johtaa entistä tiukempaan rajanvetoon siitä, mikä on puvuissa hyväksyttävää ja mikä ei. Toisaalta kohut muistuttavat puvun sosiaalisesta luonteesta. Kuka tahansa ei voi ottaa sitä omakseen, eikä pukuun voi tehdä suurempia muutoksia, ellei yhteisö niin halua. Liian radikaalisti muutettu puku menettää kommunikointiominaisuutensa eli sen viestit eivät saa vastakaikua saamelaiselta yhteisöltä. Silloin puku menettää merkityksensä, eikä sitä voi enää kutsua nimillä gákti, mááccuh tai pihttâz.

Iešguđetlágan dilálašvuođaide vuohkkasit válljejuvvon ja albma láhkai geazaduvvon gákti oktan gáktái gullevaš gárvvuiguin ja čiŋaiguin ovddasta muhtin lágan dievaslaš gova sámevuođa buoremus vejolaš dilis. Dán ideála sápmelašvuođa gova deattuheapmi dálá gáktekultuvrras sáhttá leat sivvan maid dasa, manin dat nu johtilit gártá moivviid sisa. Iešguđetlágan gáktestuimmit, degomat turistagahpirat, ng. meahccesámiid gávttit dahje ođđa design-biktasat loktejit daid norpmaid, maiguin sápmelašvuođa bealuštit. Gávtti norpmat gártet dáid moivviid mielde maid geahččaleami vuollái, mii sáhttá doalvut fas dasa ahte gessojuvvojit vel čielgasut ráját dasa mii lea dohkálaš ja mii fas ii. Nuppe dáfus moivvit muittuhit gávtti sosiála luonddus. Gii beare ii sáhte váldit dan alcces, iige gávtti sáhte rievdadit sakka, baicce jos albmot nu háliida. Menddo radikála vugiiguin rievdaduvvon gákti manaha gulahallaniešvuođa, nappo das maid dat háliida muitalit ii leat gulahallanárvu sámeservošis. Dalle gákti manaha mearkkašumis, iige dan sáhte gohčodit namahusaiguin gákti, mááccuh dahje pihttâz.

Teksti/Teaksta: Sigga-Marja Magga, tutkija/dutki, Giellagas-instituutti/Giellagas-instituhtta, 2014 Kääntänyt/Jorgalan: Outi Länsman, lehtori/lektor, Saamelainen koulutuskeskus/Sámi oahpahusguovddáš


Artikkelit/Artihkkalat

AIKIO, Samuli : Laestadiolaisuuden vaikutuksia saamelaisten pukeutumiseen ja kodinsisustukseen. Julkaisussa: Kulttuurityylien ja muotien kansanomaistuminen : seminaari 10.-14.2.1975. - Helsinki : Helsingin yliopisto, 1976 (Helsingin yliopiston kansatieteen laitoksen toimitteita ; 2). - ISBN 951-45-0744-4, s. 103-108.

AIKIO-PUOSKARI, Ulla : Suomen Lapin lapinpuvut. Julkaisussa: Lappi. 4: saamelaisten ja suomalaisten maa. Karisto 1985. - ISBN 951-23-2004-5, s. 128-133.

ANDELIN, A. : Kertomus Utsjoen pitäjästä. Julkaisussa: Suomi 1858. Helsingfors 1859, s. 221-227.

ANDELIN, Anders : Ovddeš aiggii Sabmi. Julkaisussa: Sábmelaš : olggosâddujuvvom Sami čuvgetusseärvvi jâ Samii lihtu toaimmast. - Helsinki : Sami čuvgetusseärvvi : Samii lihtu. - 27 (1960) : 5-6, s. 5-7. Guokte muitalusa mainnašuvvon, mas guokte bihtá "Piktasiin" ja "Leäihkkak" / Leikeistä ja vaatetuksesta.

DELAPORTE, Yves : Lapp fur coats: clothing adaptation in a pastoral society / Yves Delaporte, Michele Roue. Julkaisussa: Arctic anthropology / - Madison (WI) - 0066-6939 . - 17 (1980) : 2, s. 64-67.

DELAPORTE, Yves : Le vêtement lapon et la recherche scandinave / Yves Delaporte. Julkaisussa: Études finno-ougriennes. - Budapest. - ISSN 0017-2051. - 14 (1977), s. 115-134. Ehrenmalm. Travels into Western Nordland. London 1741.

GILBERG, Rolf : "En Finlapperindes og en Finnes sommerdragt" / Rolf Gilberg og Marianne Rasmussen. Julkaisussa: Festskrift til Ørnulv Vorren. - Tromsø : Universitetet i Tromsø, 1994. – (Tromsø museums skrifter ; 25), s. 197-208.

GUTTORM, Anni : Saamenpuku : vahvan viestin välittäjä. Julkaisussa: Pirta : Helsinki : Kalevalaisten naisten liitto. - 0783-0424. - 56 (2017) : 3, s. 14-15.

GUTTORM, Gunvor : Käsityö- ja kulttuuriperintö ja sen omistaminen. Julkaisussa: Saamentutkimus tänään. – Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2011. – S. 369-392.

HIRVONEN, Vuokko : Sámegákti ja -gávtti historjá. Julkaisussa: Sápmelaš. - 54(1988) : 6-7, s. 3.

ITKONEN, T.I. : Hermann Paulin matka Peräpohjolassa ja Lapissa v. 1859. - Julkaisussa: Kalevalaseuran vuosikirja 42, 1962, s. 84-104. Mustavalkopiirrokset talviasuisista saamelaisista, henkilöt nimetty (13 henkilökuvaa).

ITKONEN, T.I. : Lappalaisten ”neljäntuulenlakin” alkuperä. – Julkaisussa: Suomen museo 35, 1928, s. 11-20.

JAATINEN, Pirkko : Lapinpuvussa loistavat aamurusko, taivaansini, lehtivihreä ja syysruska. Julkaisussa: Emäntälehti 1982:5, s. 6-7.

JANNOK PORSBO, Susanna : Samiskt dräktskick i Norrbotten. Julkaisussa: Norrbotten 2003-2004. - Luleå 2004, s. 86-104.

KAMUNEN, Veikko : Tarpeesta taiteeksi / Esko Riepula, Peter Winqvist. Julkaisussa: Lappi : suuri, kaunis, pohjoinen maa 1. 1983. S. 336-351.

KUOLJOK, Sunna : Cal von Linné i samisk dräkt. Julkaisussa: Norrbotten 2006. – 2007, s. 7-24.

LUKKARI, Rauni Magga : Saamelaisvaatteella on sanomansa / Rauni Magga Lukkari ja Marjut Aikio. Julkaisussa: Selviytyjät : näyttely pohjoisen ihmisen sitkeydestä. - [Rovaniemi] : Lapin maakuntamuseo, 1993. – (Lapin maakuntamuseon julkaisuja. 0781-5409 ; 7). - ISBN 951-96160-7-1, s. 71-79.

MAGGA, Sigga-Marja : Nurinpäin käännetty gákti saamelaisen vastarinnan muotona. Julkaisussa: Politiikka : Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu. - 60 (2018) : 3, s. 260-264. Saatavilla verkossa: https://journal.fi/politiikka/article/view/76310

MAGGA, Sigga-Marja : Saamelainen käsityö duodji kansallisen identiteetin rakentajana. Julkaisussa: Saamenmaa. Helsinki : Suomalaisen kirajllisuuden seura, 2012. – S. 216-225.

MAGGA, Tuula-Maija : Käsinparkattu poronnahka, tuttujen kesken sisna. Julkaisussa: Kotiteollisuus 1985, 4. S. 12-13.

MÄNTY, Arvo : Rovaniemeläisiä elintapoja 1700-1800-lukujen vaihteessa. Julkaisussa: Jouko : 3. - Helsinki : (Pohjois-pohjalainen osakunta), 1937, s. 186-201.

NORRBOTTEN : årsbok. - Luleå : Norrbottens läns hembygdsförening 1953. - 1953. - 145 s. : kuv.

NORRBOTTEN : årsbok. - Luleå : Norrbottens museum : Norrbottens hembygdsförbund. - (ISSN 0546-3467) 2003-2004 / [redaktionskommitté: Eva Gradin ... et al.]. - 2004. - 138 s. : kuv.

OM de västerbottniska samernas dräktskick och dräkttraditioner. – Julkaisussa: Västerbotten 1977, 3. - Umeå : Västerbottens museum. - s. 129-202 : kuv.

PENNANEN, Jukka : Saamelaisen puku, tarkoituksenmukaisuuden ja esteettisyyden yhdistelmä. Julkaisussa: Siiddastallan, siidoista kyliin : luontosidonnainen saamelaiskulttuuri ja sen muuttuminen. - Oulu : Pohjoinen, 2000 (Inarin saamelaismuseon julkaisuja ; n:o 3). ISBN 951-749-347-9, s. 96-105.

PULLI, Anne : Saamelaisten vyöllispyörien taustaa. Julkaisussa: Tornionlaakson vuosikirja. - Tornio : Tornionlaakson kuntain toimikunta, 1994. - 0787-197X, s. 271-286.

RUOTSALA, Helena : "Vaatteeni kertokoon kenen kotoa ja mistä päin olen poissa." : lapinpuvun sisältämät viestit käyttäjän näkökulmasta. – Julkaisussa: Sananjalka. Suomen kielen seuran vuosikirja 40. - Turku : Suomen kielen seura, 2011. - ISBN 951-9232-54-0, s. 120-138.

SOMBY, Seija Risten : Rituaaliset ruumiit - saamelaisnuorten pukeutuminen konfirmaatiossa / Seija Risten Somby. Julkaisussa: Nuorisotutkimus. - Helsinki : Nuorisotutkimusseura. - 0780-0886. - 29 (2011) : 1, s. 3-17.

UTSI, Anne Lajla : Gákti geasuha... / Anne Lajla Utsi, Siljá Somby. Julkaisussa: Š. - 1994 : 2, s. 6-10.

VERIÖ, Irma : Suomen lappalaisten pirtanauhoista. Julkaisussa: Kotiseutu 1968 : 2-3, s. 54-61.


Tutkimuskirjallisuus/Dutkamuš

GUTTORM, Gunvor : Duodjáris duojárat : duddjon ealiha duodjedigaštallama : artihkkalcoakkáldat / Gunvor Guttorm. - [Kárášjohka] : Davvi girji, 2010 ([Vaasa] : Fram). - 188 s. : kuv.

GUTTORM, Gunvor : Duoji bálgát - en studie i duodji : kunsthåndverk som visuell erfaring hos et urfolk / Gunvor Guttorm. - Tromsø : Universitetet i Tromsø, Det humanistiske fakultet, Institutt for kunsthistorie, 2001. - 272 s. Diss. : Universitetet i Tromsø.

GUTTORM, Inka : Gáktista nykypäivään : saamelaisten vanha pukeutumisviisaus tämän päivän vaatteessa. - [Rovaniemi] : Lapin yliopisto, 2002. - 133, [4] lehteä : kuv.

JACOBSON, Maja : Kläder som språk och handling : om unga kvinnors användning av klädseln som kommunikations- och identitetsskapande medel. - Stockholm : Carlsson, 1994. - 270 s. : kuv. – (Etnologiska skrifter ; nr 4). - Diss. : Umeå univ. - ISBN 91-7798-793-4.

MAGGA, Maarit : Gákti lupauksena: Duodjin moniaistillinen visuaalisuus ja estetiikka kirkollisissa tiloissa. 272 s. Väitöskirja - Rovaniemi: Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta, 2024. Lauda: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-408-9.

MAGGA, Sigga-Marja : Vapauden rajat ja ulottuvuudet : kirjoittamattomat säännöt duodjin ja saamelaisen muotoilun mahdollisuuksina ja rajoittajina / Sigga-Marja Magga. - [Oulu : Oulun yliopisto], 2010. - 78 s. Pro gradu : Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti.

NIEMELÄ, Sari : Jutaava saamenkäsityö : saamenkäsitöissä tapahtuneita muutoksia Suomen käsivarressa. - [Rovaniemi : S. Niemelä], 1997. - 92, [2] s. : kuv. Pro gradu -työ : Lapin yliopisto, luokanopettajakoulutus.

NUORGAM, Piia : Duodjin eli saamelaisen käsityön oikeudellinen suoja perinteisenä kulttuuri-ilmaisuna. – Rovaniemi 2009. – 139 lehteä.+ Pro gradu. - Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta.

PYHÄJÄRVI, Eeva-Maria : Perinteinen vaatetus elinkeinokulttuurin ilmentäjänä Lapin Sompion alueella. - [Rovaniemi], 2012. - 79 lehteä : kuv. Pro gradu -työ : Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta, sisustus- ja tekstiilimuotoilu.

SOMBY, Seija Risten : Beaivenieidda duodji : duodjeárbevieru kultuvrralaš mearkkašumit ja enkulturašuvdna golmma sohkabuolvva áigge Gáregasnjárgga ja Kárášjoga guovllus 1900-logus / Seija Risten Somby. - [Oulu] : Oulun yliopisto, 2003. - 133, [6] s. : kartt., taul. Sámegiela ja -kultuvrra pro gradu -dutkamuš : Oulu universiteahtta, Giellagas-instituhtta.


Muu kirjallisuus/Eará girjjálašvuohta

AIRA, Elsa : Julevsáme gárvo : Jåhkåmåhke suoknan = Lulesamiska dräkter : i Jokkmokks socken. - Jokkmokk : Ájtte, 1995. - 79 s. - (Skrifter från Ájtte, ISSN 0284-7124 ; 2) - ISBN 91-87636-03-4.

ANTONSEN, Lene : Sjøsamisk klesbruk i gamle Lyngen = Mearrasámi bivttasvierut boares Ivgus. - Gáivuotna : Gáivuona NSR = Kåfjord Sameforening, 1995. - 74 s. : kuv.

ASP, Erkki : Lappalaiset ja lappalaisuus. – Turku : Turun yliopisto, 1965. – 270 s. Lapinpuku ja sen käyttö, s. 102-108.

AUTTO, Tuija-Noora : Kuvaus enontekiöläisistä peskeistä ja pöykkyripeskin valmistaminen. - [Mynämäki] : Turun ammattikorkeakoulu, 2005. - 68, [35] lehteä : kuv. ; 31 cm. AMK-opinnäytetyö : Turun ammattikorkeakoulu, muotoilun koulutusohjelma, vaatetussuunnittelu.

BARFI - Beaska : sárgosat sámi gárvvuid historjjás 1500 - 1900 = samedraktens historie illustrert 1500 - 1900. - Kárášjohka : CálliidLágádus, 2009 (Vaasa : Waasa Graphics). - 154 s. : kuv. ISBN 978-82-92044-73-5.

DELAPORTE, Yves : Le vêtement lapon. - Paris : Peeters ; Oslo : Instituttet for sammenlignende kulturforskning, 2004. - xx, 536 s. : kuv., kartt. - (Instituttet for sammenlignende kulturforskning. Serie B, Skrifter, ISSN 0332-6217 ; 113) (Arctique ; 7). - ISBN 90-429-1413-0 ja ISBN 2-87723-770-2. Pukeutumisen symboliikasta.

DRAKE, Sigrid : Västerbottenslapparna under förra hälften av 1800-talet : etnografiska studier / Sigrid Drake. - Uppsala, 1918. - XVI, 367 s. - (Lapparna och deras land : skildringar och studier / utgivna av Hjalmar Lundholm). - Diss. : Uppsala universitet.

DRÄKTER : rapport från seminarium vid Ájtte, Svenskt fjäll- och samemuseum 15-17 oktober 1996. - Jokkmokk : Ájtte, 1999. - 100 s. : kuv. - (Duoddaris, - ISSN 1100-6854 ; 15) - ISBN 91-87636-64-6.

DUBEN, Gustaf von : Om Lappland och lapparne, företrädesvis de svenske. Ethnografiska studier. – Stockholm : Gidlunds, 1977. – xvi, 562 s. : kuv., karttaliite (Alkuteos 1873) - ISBN 91-7021-171-X.

EIRA, Ánne Kirste : Duodjegáldu. - 2. hápmi, 1. deaddileapmi. - Kárášjohka : Davvi girji, 2013. - 279 s. : kuv. Vuosttas hápmi 1996. - Litnaduodjeoahpahussii 1.-7. luohkkái = Oppikirja pehmeisiin käsitöihin.

EIRA, Ellen Marit N. : Kárášjot gákti. (1. hápmi.). [Kárášjohka]: Davvi Girji, 2021. - 108 s. : kuv. - ISBN: 9788232900398.

ELGSTRÖM, Ossian : Hyperboreer : reseliv och forskningar bland Jukkasjärvilapparna 1919-1920. - Stockholm : Bonniers, 1922. - 316 s. : kuv., kartt.

ELGSTRÖM, Ossian : Karesuandolapparna : etnografiska skisser från Köngämä och Lainiovuoma 1916-1919. - Stockholm : Åhlén & Åkerlund, 1922. - 358 s. : kuv., kartt.

ELGSTRÖM, Ossian : Lappalaiset, resor i Lappland och Norge. – Stockholm : Bonniers, 1919. – 375 s. Runsas piirros- ja valokuvakuvitus vaatetuksesta.

ENOKSEN, Gry Fors : Vår folkedrakt : sjøsamiske klestradisjoner / Gry Fors og Ragnhild Enoksen. - [Karasjok] : Sámi Instituhtta, 1991. - 126 s. : kuv.

FJELLSTRÖM, Phebe : Samernas samhälle i tradition och nutid. – Stockholm : Norstedt, 1985. – 640 s. : kuv. - ISBN 91-1-853222-5. Samernas dräktskick, s. 311-347.

FORS, Gry : Vår folkedrakt : sjøsamiske klestradisjoner. - Kárášjohka : Davvi Girji, 1991. - 126 s. : kuv. - ISBN 82-7374-111-7.

FOSSNES, Heidi : Norges bunader og samiske folkedrakter. – Oslo : Cappelen, 2008. – 320 s. : kuv. - ISBN 978-82-02-28384-1. Saamelaispuvut s. 297-315.

GJESSING, Gjertrud : Lappedrakten : en skisse av dens opphav / av Gjertrud og Guttorm Gjessing. - Oslo : Aschehoug, 1940. - 86 s. : kuv. - (Instituttet for sammenlignende kulturforskning. Ser. C, ISSN 0332-6225 ; 4:2) Piirrosliite puvuista (22 s.)

GUTTORM, Gunvor : Ávdnasis duodjin : dipmaduodjesánit / Gunvor Guttorm & Solveig Labba. - Guovdageaidnu : DAT, 2008 (Uddevalla : MediaPrint). - 195 s. : kuv. ; 23 cm.

HARLIN, Eeva-Kristiina; Pieski, Outi; Guttorm, Gunvor; Lehtola, Veli-Pekka; Lundström, Jan-Erik; Anttonen, Kaija; Magga, Arla & Torikka, Ritva. Ládjogahpir : Máttaráhkuid Gábagahpir: The Ládjogahpir : The Foremothers' Hat of Pride. [Kárášjohka]: Davvi Girji, 2020. - 151 s. : kuv. - ISBN: 9788232901715.

HÆTTA, Inga Hermansen : Guovdageaingakti : movt nissongávtti,dievddogátti ja gahpiriid duddjot. - Guovdageaidnu : Sámi oahpahusráddi/Landbruksforlaget, 1993. - 116 s. : kuv. - ISBN 82-529-1406-3.

INGA, Torbjørg A. : Samisk koftebruk i Ofoten og Sør-Troms. - Oslo : Universitetsforlaget, 1986. - 53 s. : kuv. - ISBN 82-00-18200-2.

ITKONEN, T.I. : Suomen lappalaiset vuoteen 1945 / T. I. Itkonen. - Porvoo : WSOY, 1948. - 2 osaa , 589, 629 s. : kuv., kartt. Puku ja pukeutuminen 1. osa, s. 310-380.

JANNOK PORSBO, Susanna : Samedräkter i Sverige. - Jokkmokk : Ájtte, 1999. - 94 s. : kuv. - (Skrifter från Ájtte, ISSN 0284-7124 ; 3) - ISBN 91-87636-14-X.

JOMPPANEN, Karen : Lapin käsitöitä = Sami kiehtatuojik. - Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY, 1982 (Porvoo). - 167, [4] s. : kuv. - ISBN 951-0-10694-1.

KOSMENKO, A.P. : Narodnoe izobrazitelnoe iskusstvo saamov kolkogo poluostrov XIX-XXvv. : etnografitšeski otšerk / A. P. Kosmenko. - Nautšnoe izdanie. - Petrozavodsk : Karelski nautšnyi tsentr RAN, 1993. - 169 [2] s. : kuv.

LEHTOLA, Veli-Pekka : Saamelaiset suomalaiset, kohtaamisia 1896-1953. – Helsinki : SKS, 2012. – 528. : kuv. Runsaasti henkilö- ja vaatetuskuvia.

LEHTOLA, Veli-Pekka : Beaivváš sámi našunálateáhter : teáhterbiktasat = teatteripuvustuksia / Veli-Pekka Lehtola, Sigga-Marja Magga. - Inari : Siida, 2011. - 59 s. : kuv. – (Saamelaismuseon julkaisuja ; 8). – ISBN 978-951-97845-9-5. – Cájáhuslogahallan/Näyttelyluettelo. – Also in English. Puvustuskuvia esityksistä, kuten Faust, Hamlet, Nikio, Allaq, Ridn’oaivi ja nieguid oaidni.

LEHTOLA, Teuvo : Saamelainen perintö. - [Inari] : Kustannus-Puntsi, 2001 (Jyväskylä : Gummerus). - 176 s. : kuv.

LUMONTULET : Lapin lumo tekstiileissä ja vaatteissa = Winds of enchantment. - Rovaniemi : Lapin yliopisto, 2000. - 78 s.

PETTERSSON, O.P. : Kristoffer Sjulssons minnen om Vapstenlapparna i början af 1800-talet. Red. av Louise Bäckman och Rolf Kjellström. - Stockholm : Nordiska museet, 1979. - 341 s. : kuv.

PITKÄNEN, Matti : Poromiehet = The Lapps and their reindeer. - [Espoo] : Weilin + Göös, 1984. - 240 s. : kuv. ; 30 cm. Runsas värikuvakuvitus.

PORSBO, Susanna Jannok : Samedräkter i Sverige. - Jokkmokk : Ájtte, 1999. - 94 s. : kuv. – (Skrifter från Ájtte ; 3).

PORSBO, Susanna Jannok : Samiskt dräktskick i Gällivare, Jukkasjärvi och Karesuando socknar. - Jokkmokk : Ájtte, 1988. - 87 s. : kuv., kartt. – (Skrifter från Ájtte ; 1).

RACZ, Istvan : Saamelaista kansantaidetta. – Helsinki : Otava, 1972. – 227 : kuv. Johdantoartikkelit: Asbjörn Nesheim, Phebe Fjellström. - Puvuista värivalokuvat, muuten mustavalkokuvitus.

RANTALA, Leif : Áhkkila sápmelaccat : oanehis muitalus sámejoavkku birra, man maŋimuš sámegielalaš olmmoš jámii 29.12.2003. - Rovaniemi : Lapin yliopisto, 2009. - 79 s. : kuv. - (Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä raportteja, ISSN 1796-3877 ; 8) - ISBN 978-952-484-328-7.

En RIMKRÖNIKA om lapparna från början av 1700-talet : Uppsala, Wretmans, 1909. – 35 s. Om lapparnes klädesdräckt, s. 14-18.

RINNO, Soile : Länsi-Enontekiön saamelaisväestön puvuissa ja niiden käytössä tapahtuneita muutoksia vuosina 1939-1969. - [Rovaniemi] : Lapin maakuntamuseo, 1987. - [2], 111 s. : kuv. - (Lapin maakuntamuseon julkaisuja, ISSN 0781-5409 ; 2) - ISBN 951-99804-8-2. SAAMSKI kostjum / [Sostaviteli: Kulintšenko G.A., Mozoljevskaja A.E.]. - Murmansk : Oblastnoi tsentr hudožestvennyh remjosel, 2009. - 52 s. : kuv. ; 27 cm.

SARRE, Ella : Anarâš pivtâstem. - Kuálmád teddilâs. - [Aanaar] : Sämitigge, 2022 (Vaasa : Waasa Graphics Oy). - 180 s. : kuv. ; 31 cm.

SCHEFFERUS, Johannes : Lapponia eli Lapin maan ja kansan uusi ja todenmukainen kuvaus, jossa esitetään paljon tähän asti tuntemattomia tietoja lappalaisten alkuperästä, taikauskosta ja -menoista, ravinnosta, elintavoista ja askareista… - Hämeenlinna : Karisto, 1979. – 308 s. : kuv. - ISBN 951-23-1178-X. Alkuteos 1674 latinaksi. – Vaatetuksesta, s. 179-187 ; Lapin naisten askareista, s. 220-225.

SILDNES, Sissel : Mátta-Várjjat sámit : gáktegeavaheapmi. - Kárášjohka : Davvi Girji, 1997. - 60 s. - ISBN 82-7374-384-5.

SILDNES, Sissel : Samer i Sør-Varanger : koftebruk. - Kárášjohka : Davvi Girji, 1997. - 62 s. - ISBN 82-7374-385-3.

SIRKKA, Anja : Vaatteen merkityksellistyminen taideteoksena : Lappilainen kulttuuri ja identiteetti lähtökohtana omaan luovaan työskentelyyn vaatesuunnittelijana ja kuvataiteilijana. - [Rovaniemi], 2001. – 80 s.

SOLBAKK, Aage : Barfi - Beaska : sárgosat sámi gárvvuid historjjás 1500 - 1900 = samedraktens historie illustrert 1500 - 1900. - Kárášjohka : CálliidLágádus, 2009 (Vaasa : Waasa Graphics). - 154 s. : kuv. ; 24.

SUOMÂ sämimáccuheh = Lää´ddjânnam sää´mpihttâz = Suoma sámegávttit = Suomen saamelaispuvut. [toimâttâs = ... toimitus:] Sámi Duodji ry. - Inari : Sámi Duodji, 2010. – 94 s. ISBN 978-952-92-7043-9.

SUOMALAISIA kansallispukuja ja saamelaisia kansanpukuja kuvina. - Helsinki : Pietilät, [1984?]. - 109 s. : kuv. - ISBN 951-99553-7-2.

SUOMEN suku. 2. osa / toimituskunta: A. Kannisto ... [et al.]. - Helsinki : Otava. [49.2 W].

TALOSELA, Kaija-Liisa : Kansantieteen keruutyö Inarin kunnan, Lemmenjoen Äivihjärvellä sijaitsevan Inga ja Aslak Aikion perheen vaatetuksesta kesällä 1976. - [Kuopio] : Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitos, 1976. – 84 s.

UNJÁRGGA gákti. - [Vuonnabahta] : Isak Saba guovddáš, 2005. - 103 s. : kuv. - ISBN 82-997242-0-1.

URHEIM, Lilian : Julevsáme Gáppte. (1. almodus. 1. prienntim.). [Kárášjohka]: Davvi Girji, 2022. - 76 s. : kuv. - ISBN: 978-82-329-0045-9.

WILKS, Hanne-Lena : Boengeskuvmie åarjelsaepmesne. Davvi Girji, 2023. - 68 s. - ISBN: 9788232901340.

WILKS, Laila Gunilla : Åarjelsaemien gapta. (1. bæjhkoehtimmie.). [Kárášjohka]: Davvi girji, 2023. - 64 s. : kuv. - ISBN: 978-82-329-0135-7 VYSTAVKA : narodnogo iskusstva saamov Kolskogo poluostrova. - Murmansk : Oblastnoi tsentr hudožestvennyh remesel, 1994. - [68] s. : kuv.


Nauhat, paulat, vyöt, jalkineet/Čuolddagat, gápmagat

BELTER og band : en samling mønster fra Sør-Varanger / innsamlet av Elise Lukassen, Nelly Must, Julianne Nilsen. - Kirkenes : Sør-Varanger museum, 1986. - 30, 95 s. - ISBN 82-90475-03-9.

BULJO, Karen Marie Eira : Gámagoarrun. - Guovdageaidnu : Sámi oahpahusráddi, 1997. - 80 s. : kuv. - ISBN 82-91047-46-4. Gámaminstarat/Jalkinemalleja s. 64-73.

GIRJJIT : samiska vävmönster från Karesuando, Jukkasjärvi och Gällivare / [illustrationer: Anna Stina Svakko]. - Jokkmokk : Sameslöjdstiftelsen Sámi duodji, 2000. - 125 s. : kuv.

HAUGEN, Anny : Samisk husflid i Finnmark. - [Oslo] : Norsk Folkemuseum, 1987. - 207 s. - ISBN 82-529-1073-4.

LAQUIST, Birgit : Den lapska silverkragen. - Julkaisussa: Norrbotten 1953. – Luleå 1953, s. 86-95.

NÄKKÄLÄJÄRVI, Inga : Čuoldinduodji. - Anár : Sámediggi, 2000. - 102 s. : kuv. - ISBN 952-441-012-5. Kirjonta: nauhat, paulat, vyöt.

PULLI, Anne : Saamelaisten vyöllispyörien taustaa / toimittanut Soili Pietilä. - Julkaisussa: Tornionlaakson vuosikirja. - Tornio : Tornionlaakson kuntain toimikunta. - ISSN 0787-197X. - (1994), s. 271-286.

SAMI gákti, saamen puku kertoo monta asiaa. Julkaisussa: Oktavuohta, nettilehti saamelaisista ja saamelaiskulttuurista (http://www.samediggi.fi).

SEMENOFF, Helena : Sää'm pe'ssertuejj = Sámi bearalduodji = Kolttien helmikirjonta = Samisk perlebroderi = Skolt Saami beadwork. - 55 s. : kuv. - [Ucciokk] : Girjegiisá, 1991.