NUO KAUNIIT SINISET VUORET JA TUNTURIT!



Töissään Aalto pyrki ratkaisemaan pohjoisen ilmaston ja valon tuomia ongelmia. Rovaniemen kaavoituksessa Aalto korosti luonnonolosuhteiden - leveän joen ja avaran vaaramaiseman - merkitystä kaupunkikuvaan vaikuttavina tekijöinä eikä halunnut niiden kilpailijoiksi korkeita rakennuksia.

Kirjaston ikkunaAlvar Aallon arkkitehtuurin abstraktisuutta korostetaan jatkuvasti. Miksi hän sitten kätki poron piilokuvan Rovaniemen jälleenrakennuskaavaan tai toi Lappia-talon kaareutuvien kattomuotojen myötä kaupunkimaisemaan sieltä puuttuvat tunturit?

Lapin luonnonilmiöistä kiinnostavimman vaikutuksen Aaltoon lienevät tehneet revontulet. Niiden muodoissa voi piillä Aallon orgaanisen, alati uusiutuvan viivan eräs lähtökohta. New Yorkin maailmannäyttelyssä ensi kertaa yleisön eteen räväytetty valtava revontuliseinä puolestaan ei ole voinut syntyä ilman voimakasta henkilökohtaista luonnonelämystä. Sellaista ei voi kokea kuin Lapissa.



Lappia-talo

"Arkkitehtuuri ja sen detaljit kuuluvat jollain tavalla biologiaan. Kenties se ja ne ovat esimerkiksi suuren lohen tai taimenen kaltaisia. ne eivät synnyt täysikasvuisina, ne eivät synny edes siinä meressä ja niissä vesissä, joissa ne normaalisti elävät. Ne syntyvät kaukana elintilastaan satojen peninkulmien päässä, siellä, missä joet kapenevat puroiksi tunturien välisissä kirkkaissa pikkuvesissä jäätikköitten ensimmäisten vesipisarain alla, yhtä kaukana normaalista elämästään kuin ihmisten tunne- ja vaistoelämä on jokapäiväisestä työstämme."
Alvar Aalto, 1947




Aalto Lapissa | Rovaniemen arkkitehtuuria | muualla Lapissa | Lappi Aallossa | lisätietoja
lapinkävijät