1642

KEMIN LAPINMAAN KARTTA VUODELTA 1642


Karttakirjaan on kirjoitettu Kemin Lapin itärajan paikkojen nimet numeroituun järjestykseen (Notatio cyphrarum) ja selitysteksti aakkosjärjestykseen (Notatio literarum).


Notatio Literarum:


A. Kittilän kylä ja markkinapaikka. Tässä kylässä kalavedet, villipeurakanta, muut riistamaat ja majavajoet ovat vähäiset.

B. Peltojärven kylä. Ne lappalaiset, jotka aikaisemmin asuivat ja pitivät markkinansa täällä, maksavat veronsa nykyisin Markkinan kylässä Tornion Lapissa, mutta kulkevat riistalla ja kalastavat täällä kuten ennenkin.

C. Inarin kylä sijaitsee Inarijärven tunturiselänteen pohjoispuolella. Se siirtyy noin kymmenen kilometrin päähän nykyiseltä paikaltaan, koska puu ja poronjäkälä ovat loppumassa. Kylän alueella on erinomaiset kalavedet, hyvät villipeuramaat ja keskinkertaiset majavajoet. Kylä maksaa veroja Ruotsille, Norjalle ja Venäjälle ja on Ruotsin Lapin isoimpia ja parhaimpia kyliä.

D. Tälle niemelle haluavat inarinlappalaiset muuttaa kylänsä. Tämä onkin kauneinta seutua kirkkopaikaksi mitä ajatella saattaa ja kuten kartastakin hyvin näkee.

E. Sompion kylä, jota verottavat Ruotsi ja Venäjä. Hyvät majavajoet ja peruakannat mutta vähäiset kalavedet niin että sompiolaiset ostavat kalansa enimmältään inarinlappalaisilta.

F. Sodankylä, jota verottavat Ruotsi ja Venäjä. Hyvät kalavedet ja villipeuramaat ja paras majavakanta kaikista Ruotsin lapinkylistä Sompion kylä mukaan lukien.

G. Keminkylä, jota verottavat Ruotsi ja Venäjä. Hyvät villipeuramaat ja kalavedet mutta vähäinen majavakanta.

H. Kuolajärven kylä, jota verottavat Ruotsi ja Venäjä. Hyvät metsästysmaat ja kalavedet, vaatimaton majavakanta.

I. Kitkajärvi, jota verottavat Ruotsi ja Venäjä, on pieni ja köyhä lappalaiskylä, elanto enimmäkseen kalastuksesta. Hyvät kalavedet mutta vähäiset villipeuramaat eikä lainkaan majavia.

K. Maanselkä, pieni ja köyhä kylä, missä asuvat lappalaisperheet saavat toimeentulonsa enimmäkseen kalastuksesta, vähän villipeuroja, ei majavia.

L. Tämä alue ylisellä Kemijärvellä on erinomainen kirkkopaikka, koska siellä on kaunista ja alavaa, koska on hyvin polttopuuta ja hyvät kalavedet, koska on hyvät jäkälämaat ja tarvepuuta löytyy hyvin, ja koska tänne voi kesäisin kulkea vesireittejä pitkin Sompiosta, Sodankylästä, Keminkylästä, Kuola- ja Kitkajärvien kylistä. Eivätkä etäisyydet talvisinkaan näiltä paikkakunnilta Kemijärvelle ole sen pitemmät. Myös birkarlit, ja monet muut jotka haluavat käydä kauppaa täällä, voivat hyvin nousta tänne Pohjanlahdelta katsomaan mitä markkinoilla on tarjolla. Venäläiset voivat hyvin kulkea veneillään pitkin jokia ja vetää niitä kannasten yli. He pääsevät helposti kulkemaan pitkin vesistöjä aina Kemin kirkolle ja merelle ja ylipäänsä melkeinpä kaikkiin Kemin Lapin kyliin.



Mitä muuten Kemin Lappiin tulee, niin on se Ruotsin viidestä Lapinmaasta etäisin ja tasaisin alue. Siellä on paljon soita, vähän vuoria, kaunista metsää ja monta jokea, joita pitkin voi helposti kulkea, sillä kosket eivät ole täällä yhtä rajuja kuin muualla Lapinmaassa. Ihmiset ovat täällä ahkeria ja työteliäitä, joten eniten ja parhaat lapintavarat Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle ovat lähtöisin tältä alueelta. Heillä on into oppia ja he osaavatkin enimmäkseen hyvin uskonkappaleet. Aikuisikään ehtineet osaavat valtaosaltaan lukea kristinopin kappaleita suomeksi, mikä on yleisin kieli alueella. Nuoret toivovat lisää kirkkoja ja jumalansanaa saarnattavaksi lähiseudulla, mutta vanhemmat ihmiset pelkäävät sellaisen tuovan heille lisärasitteita.

1635

1643arrow-right