KARTOR ÖVER KEMI & TORNE LAPPMARKER 1642 OCH 1643 

äyttökelpoisten karttojen puute valtakunnan pohjoisosissa tuli Ruotsissa esille 1500- ja 1600-luvuilla rajariitojen takia. Varhaiset pohjoisten alueiden kartat olivat suurpiirteisiä ja jopa harhaanjohtavia eikä niiden varaan voitu laskea rajankäyntejä. Kaarle IX oli 1603 antanut toimeksiannon tehdä kartta Pohjolan valtakunnista. Luonnonrikkauksien löytyminen Nasan tunturialueelta 1635 vauhditti Lapin kartoittamista.

Anders Buren ensimmäisessä Pohjois-Skandinavian kartassa 1611 alueen järvet ja jokiverkosto on kuvattu jo ymmärrettävällä tavalla. Buren suuri, lopullinen Pohjolan valtakuntien kartta 1626 pysyi pitkään Pohjoismaita esittävien karttojen mallina ja perustana. Buren ei tiedetä itse kulkeneen Lapissa, kun sen sijaan Olof Tresk teki Lappiin useita matkoja vuosina 1635-1643.

Olof Treskin kartoituksen tulokset joutuivat unhoon vuosisadoiksi. Niitä ei tiedetä käytetyn käytännöllisiin tarkoituksiin tai että ne olisivat päässeet vaikuttamaan kartografiseen kehitykseen. Kartat mainitaan kirjallisuudessakin ensimmäisen kerran vasta 1900-luvun alussa. Uppsalan yliopiston professori Johannes Schefferus tunsi Treskin kartat ja käytti lähteinään juuri niitä kirjassaan Lapponia (1673), vaikka jäljensikin kirjaansa Buren kartan. Karttojen antama laajempi tieto Lapista jäi Ruotsin valtakunnan sotavoimien ja maanmittauslaitoksen säilyttämäksi salaisuudeksi.

Olof Tresk (k. 1645) oli kotoisin Helsinglandista, syntymävuosi ei ole tiedossa. Hänen sukunimenään mainitaan myös Larsson. Veljensä Anders Larsson Tresk toimi raatimiehenä Hudiksvallissa. Olof Tresk kirjoittautui mitä ilmeisemmin nimellä Olaus Laurentii Helsingus Uppsalan yliopistoon 1625. Sittemmin Andre Bure nimitti Treskin maanmittariksi ja hänen tehtäväkseen tuli mitä pikimmiten kartoittaa alueet Nasan hopeakaivoksen ympärillä ja siitä pohjoiseen olevalla tunturiselänteellä. Tresk vietti matkustelevaa maanmittarin elämää aina kuolemaansa saakka ja valittikin kirjeissään maanmittauslaitoksen johtajille, ettei hänellä ole vakinaista kotipaikkaa eikä kunnollista asuntoa missään. Raskas elämä verotti Treskin terveyttä. Hänen kuolinvuotensa 1645 on vuosikymmeniä varhaisempi kuin vanhemman veljensä Andersin 1688.