"1960-luvulla määrärahat olivat melko runsaat, koska tarkoitus oli
kaupungin johdollakin osoittaa Rovaniemen kelpaavan maakuntakirjastoksi.
Kotiseutukokoelma oli yksi monista edellytyksistä. Tunsin sitä kohtaan
suurta kiinnostusta, koska sitä itsekin kirjailijana ja kirjoittajana olin
käyttävä. Kartat olivat osa antikvaarisia hankintoja.
Olin yhteydessä
aktiivisesti Helsingin antikvariaatteihin, joissa kävin ja sain heiltä
luetteloita. Tein hankintamatkoja myös Tukholmaan, jonka antikvariaateista
hankin kirjoja ja karttoja. Ostot usein käytännössä välitti
Lehtikirjakauppa, mutta toisinaan lunastin jotain itse ja perin sitten
kaupungilta. Koska myös väärennöksiä oli ja on liikkeellä, opin vähitellen
erottamaan jyvät akanoista, luultavasti yhtään väärää karttaa ei ollut
hankinnoissa. Myös Frankfurtin messuilla ja sikäläisissä antikvariaateissa
kävin hankintareissuilla. Luetteloita tuli useista maista.
Muistanpa edesmenneen
Viron presidentin, kirjailija Lennart Meren hämmästelleen ja ihastelleen
karttoja. Hän ymmärtääkseni oli itsekin niitä keräillyt. Kun karttoja oli
kehystettynä toimistopuolen käytävän ja ulkoeteisen seinillä, Lennart oli
saada halvauksen: Kuka tahansa voisi koska tahansa viedä arvokkaan
harvinaisuuden mennessään. Sanoin, että Suomessa laki kieltää varastamisen
ja että julkisesta kokoelmasta varastaminen tuomitaan erityisen ankarasti.
Joitakin karttoja ostin
itsellenikin, tässä työhuoneeni seinällä on Venetsiassa 1768 painettu
Arkangelin kartta.
Niin - se oli
kiintoisaa ja opettavaa aikaa. Maaherra, valtionpäivämies ja suuri
Pohjoiskalottiystävä Ragnar Lassinantti seurasi hankintojani tiiviisti ja
antoi hyviä vihjeitä. Kilpailijoitakin joskus oli, Kemijoki-yhtiö ehti
varata jonkun harvinaiskirjan tai -kartan ennen kuin minä ehdin käymään
saapuneita luetteloita läpi. Täytyy tunnustaa, että vieläkin
Lappi-aiheiset teokset sattuvat automaattisesti silmään antikvariaateissa,
joskus ihmettelee, miksei kukaan ole tuota vielä ostanut..."
(Kirjailija Jorma Etto, Lapin maakuntakirjaston johtaja 1961-1984. Kirje
huhtikuussa 2006)
Tämä sivusto on toteutettu osana Digmore, Digitaalinen kulttuuriperintö -hanketta, http://www.digmo.fi/digmore. Hankkeen tavoitteena
on saattaa Lapin kulttuuriperintö helpommin eri toimijoiden, asiantuntijoiden,
tutkijoiden, oppilaitosten ja suuren yleisön tavoitettaviin.
Sivuille on digitoitu yhteensä 15 yksittäistä karttalehteä sekä Olof Treskin
karttakirjan Kemi och Torne lappmarker 1642-1643 näköispainos.
SIVUSTON KÄYTTÖOHJEET

|
Karttojen selaaminen
tapahtuu sivun alareunassa olevista painikkeista.
Kartan nimi tulee näkyviin, kun viet kursorin kuvakkeen päälle. |