1960-luvun lopulla alkoivat saamelaisetkin vaatia oikeuksiaan. Taustalla oli vähemmistöjen maailmanlaajuinen poliittinen herääminen. Syntyi voimakas yhteiskunnallinen liike, ja saamelaiset nousivat näkyväksi politiikassa ja kulttuurissa. Kirjallisuudella ja musiikilla oli liikehdinnässä huomattavan suuri merkitys.

Nils-Aslak Valkeapään ansioita joiusta tuli keskeinen kansallistunteen symboli, ja myös estraditaidetta. Kätketyn sanoman antamien mahdollisuuksien vuoksi se sopi hyvin taisteluaseeksi. Oma yhteisö tunnisti sisällön eri tavalla kuin ulkopuoliset. Valkeapää kokosi joikaajia yhteen ja järjesti suuria konsertteja, jotka vahvistivat joiun asemaa.

Valkeapään runouden keskeinen teema on ristiriita luonnonkansan ja länsimaisen kulttuurin ajattelutapojen välillä. Runoudellaan hän osallistui saamelaisten itsetunnon etsimiseen.

Kertoiko sinulle yksikään
että asumme Saamenmaassa

Sanoiko
että tämä on Saame
tunnustiko myöskin
että tämä on meidän

Ei kai vain puhunut primitiivikulttuurista
yksinkertaisesta kansasta
ei kai vain sanonut
että he toivat sivistyksen

(Kevään yöt niin valoisat)


Valkeapää kirjoitti jo hyvin nuorena mielipidekirjoituksia saamelaisten tilanteesta. Tärkeitä aiheita olivat myös rotukysymys maailmanlaajuisesti ja pasifismi. Lähimpänä sydäntä Valkeapäällä oli kuitenkin saamelaisten asema. Oli paljon asioita joiden puolesta piti taistella, kuten saamen kieli ja sen ortografia.

Vuonna 1971 Valkepää julkaisu suomenkielisen pamfletin Terveisiä Lapista. Se on käännetty myös norjaksi ja englanniksi. Pamfletissaan Ailu halusi murskata myyttejä saamelaisista. Hän vaati saamelaisille oikeutta elää omilla ehdoillaan omilla maillaan, elää ja kehittyä, säilyttää kulttuuriaan, mutta myös uudistaa sitä.

”Minä olen aito, mutta minä en tahdo olla aito säilyttävässä mielessä. Minun tahtoni on luoda uutta, elää siinä kulttuurissa jossa olen sattunut syntymään, hengittää sen mukana myös vaikutteita uusista kulttuureista. Kaikissa asioissa eleitä ja kieltä myöten olen tahtonut pyrkiä osoittamaan, etten ole muinaishistoriallisen kansan jäännöstä, vaan todella yksi elävän kansan elävistä ihmisistä.”

 

Valkeapää halusi todistaa, että Suomella on todellinen vähemmistöongelma, jonka merkitystä oli vähätelty aivan liian kauan tuhoisin seurauksin. Terävimmin Valkeapää sivaltaa kirjassaan suomalaisia, mutta osansa saavat myös saamelaiset. Valkeapää tarkoitti pamflettinsa elämään juuri sen ilmestymisajan tilanteeseen, ei pysyväksi monumentiksi. Sittemmin siitä on tullut kulttiteos ainakin englanninkielisessä maailmassa. Norjassa myös suunnitellaan uuden painoksen ottamista.

Lähteet:
Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi 1997.
Nils-Aslak Valkeapää: Terveisiä Lapista. Pamfletti. Otava 1971.




Servodaga váikkuheaddjin

1960-logu loahpas álggii sápmelaččaid lihkadus, man duogážin leai vehádatálbmogiid máilbmiviidosaš morráneapmi bealuštit rivtiideaset. Sámelihkadussii gulai sámekultuvrra viiddis ´čađagaikun`. Girjjalašvuohta ja musihkka leaigga guovddáš sajis. Nils-Aslak Valkeapää loktii juigosa čeardadovddu symbolan ja maiddái estradadáidagin. Dasa čihkkojuvvon sáhka attii vejolašvuođa geavahit dan maiddái vearjun. Sápmelaččat dovde juigosiid sisdoalu earáláhkai go olggobeale olbmot. Valkeapää čohkkii juoigiid oktii ja ordnii stuorra konsearttaid, mat nannejedje juigosa saji.

Valkeapää divttain guovddášteman lea ruossalasvuohta luonduálbmogiid ja oarjemáilmmi kultuvrra ovddastan jurddašanvugiid gaskas. Son oassálasttii nappo maiddái sápmelaččaid iešdovddu ohcamii.

Muitaliigo dunnje aktage
ahte mii orrut Sámieatnamis
Dajaigo son
ahte dát lea Sápmi
Dovddastiigo maiddái
ahte dát lea min
Ii suige fal hupman
primitiiva kultuvrra
aktageardánis olbmuin
ii suige fal dadjan
ahte sii bukte čuvgehusa

(Giđa ijat čuov’gadat)

 

Valkeapää čálii juo hui nuorran oaivilčállosiid áviissaide sápmelaččaid dilis. Dehálaš fáttat ledje maiddái. čeardagažaldagat máilmmiviidát ja pasifisma. Lágamuš sutnje leai goittotge sápmelaččaid dilli. Ledje ollu áššit, maid beales galggai dáistalit, ee. sámegiella ja dan ortografiija.

Nils-Aslak Valkeapää almmustahtii jagis 1971 suomagielat pamfleahta Terveisiä Lapista, mii lea jorgaluvvon maiddái dárogillii ja eaŋgalsgillii. Pamfleahtas Valkeapää hálidii cuvket myhtaid sápmelaččaid birra. Son gáibidii sápmelaččaide vuoigatvuođa eallit iežaset eavttuid mielde iežaset eatnamiin, eallit ja ovdánit, seailluhit kultuvrra, muhto maiddái ođasmahttit dan.

”Mun lea eakti, muhto mun in hálit leat eakti vurkema dáfus. Mu dáhttu lea ráhkadit ođđasa, eallit dan kultuvrras, gos lean deaivan riegádit, njamistit dan bokte maiddái váikkuhusaid ođđa kultuvrrain. Buot áššiin, nu láhttema go giela dáfus lean háliidan iskat čájehit, ahte in leat ovdahistorjjá álbmogiid bázahus, baicce duođaid okta ealli álbmoga ealli olmmoš.”  


Son háliidii duođaštit, ahte Suomas lea duođalaš vehádatálbmoga problema, man mearkkašupmi leai badjelgehččojuvvon juo menddo guhká duššadeaddji bohtosiin. Bastilit Valkeapää čállá girjjisttis suopmelaččaid, muhto oasi ožžot maiddái sápmelaččat ieža. Valkeapää oaivvildii iežas pamfleahta eallit aiddo dan almmustahttináiggi dillái, ii bissovaš monumeantan, muhto maŋŋelis das lea šaddan kulta-girji goittotge eaŋgalsgielat máilmmis. 

Gáldut:
Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi 1997.
Nils-Aslak Valkeapää: Terveisiä Lapista. Pamfletti. Otava 1971.




The social activist

The Sámi movement started at the end of the 1960s, following the rising up of minorities around the world to defend their own rights. Sámi culture began to be visible in politics, different cultural fields and civil society. Literature and music had a significant role in the Sámi movement. Thanks to Nils-Aslak Valkeapää, joik, a traditional Sámi form of song, became both an important symbol of the national feeling and a recognised art form. Joik was a good weapon as hidden messages could be included in it, with the Sámi community interpreting the content in a different way as outsiders. Valkeapää brought together joik performers and organised big concerts, strengthening the position of joik.

The conflict between the world views of indigenous people and Western culture is an important theme in Valkeapää's poetry. Valkeapää's poetry also takes part in recovering the Sámi people's self-esteem.

Valkeapää sent opinion pieces about the situation of the Sámi to newspapers already at a very young age. He followed his times, and some of the questions important to him were race issues globally and pacifism. However, the position of the Sámi people was closest to his heart. There were many things to fight for, for example the Sámi language and it orthography.

In 1971, Nils-Aslak Valkeapää published a Finnish language pamphlet called Greetings from Lapland, which has also been translated into Norwegian and English. In his pamphlet Valkeapää wanted to deconstruct myths about the Sámi. He demanded for the Sámi the right to live on their own terms on their own land, to live and develop, and to preserve their culture while at the same time reforming it. He wanted to prove that Finland has a real minority problem, the significance of which had been underestimated for far too long with devastating consequences. Valkeapää aims his sharpest criticism at the Finns, but the Sámi get their share, too. In his pamphlet Valkeapää commented on the situation at the time of publishing and didn't mean for it to become a permanent monument. Despite this it has later become a cult book in the English speaking world.

Sources:
Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi 1997.
Nils-Aslak Valkeapää: Terveisiä Lapista. Pamfletti. Otava 1971.