Nils-Aslak Valkeapään voi sanoa olevan läpileikkaus saamelaiskulttuurista  ja -taiteesta. Hän oli lähtöisin porosaamelaisesta perheestä, mutta tottunut elämään monen kulttuurin rajalla.

Ailu Valkeapää matkusti 1970-luvulta lähtien saamelaisena kulttuurilähettiläänä. Hän edusti saamelaisia taiteilijana ja kulttuuripoliitikkona eri puolilla maailmaa. Ailu oli aktiivinen alkuperäiskansojen yhteistyössä. Hyvä esimerkki on Valkeapään ideoima Davvi Šuvva –festivaali. Valkepäällä oli tärkeä rooli myös Lillehammerin olympialaisten avajaisissa 1994, missä hän esitti tervetuliaisjoiun.

Ailun mukaan joiku ei voi saavuttaa suuria yleisöjä Euroopan metropoleissa, “mutta maailmassa on paljon kulttuureja, joissa joiku ymmärretään. Esiinnyn hyvin mielelläni sellaisille kansoille kuin japanilaiset ja intiaanit.” Mutta ennen kaikkea: “Itse suuntaan koko toimintani meille itsellemme, saamelaisille, sillä meiltä puuttuu melkein kaikki.”

Lähteet:
Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi 1997.

 

Kulturáirrasin

Sáhttá dadjat, ahte Nils-Aslak Valkeapää lea dego čađačuohpus sámekultuvrras ja -dáidagis. Son lea boazosápmelaš bearraša bárdni, gii skuvlaáiggiid rájes njamai ideaid maiddái oarjemáilmmi kultuvrras. Son leai hárjánan eallit máŋgga kultuvrra rájá alde.

Aillohaš leai dovddus 1970-logu rájes “sápmelaččaid áirrasin”, gii ovddastii sápmelaččaid dáiddárin ja kulturpolitihkarin juohke guovllus máilmmis. Son leai aktiivvalaččat mielde álgoálbmogiid oktasaš doaimmain juo álggu rájes. Das buorre ovdamearkan lea jagiin 1979 ja 1993 ordnejuvvon, Valkeapää hutkan Davvi Šuvva -festivála duoddaris, Gáresavvonis. Festivála leai álgoálbmogiid musihkalaš deaivvadeapmi. Sus leai dehálaš rolla ovdamearkka dihte Lillehammara olympiagilvvu rahpandoaluin 1994, gos son rohttestii rahpanjuigosa.

Valkeapää mielas juigosiin ii sáhte fáhtet stuorra joavkkuid Eurohpa metropoliin, “muhto máilmmis leat ollu kultuvrrat, main juoiggus áddejuvvo. Loaiddastan hui mielas dakkár álbmogiidda go japánalaččat ja indiánat.” Muhto buot buohkanassii: “Ieš hálidan doaibmat iežan álbmoga, sámiid buorrin, danin go mis váilu measta visot.”

Gáldut:
Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide.  Kustannus-Puntsi 1997.



The cultural ambassador

Nils-Aslak Valkeapää represented Sámi art and culture widely. He came from a family of Sámi reindeer herders, but was used to living on the borders of many different cultures.

Since the 1970s, Valkeapää acted as ambassador of Sámi culture, representing the Sámi as both an artist and social activist around the world. He took part in joint activities of indigenous peoples, a good example of which was the Davvi Šuvva festival that was based on his idea. The festival, organised in a fell in Kaaresuvanto in 1979 and 1993, was a musical meeting point of indigenous peoples.

Valkeapää had an important role also at the opening of the Lillehammer Olympics 1994, where he gave a welcoming joik, a traditional Sámi form of song.

According to Valkeapää, joik cannot reach big audiences in European metropolises, “but there are many cultures in the world where joik is understood. I love to perform to people like the Japanese or indigenous people of the Americas.” But ultimately: “Everything I do is targeted at us, the Sámi, because we lack almost everything.”

Sources:
Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi 1997.