Elämysmatkailua

Matkailurakentamisen ylikuumenemisen aikaa elettiin 1980-luvun lopulla. Uusia laskettelukeskuksia rakennettiin ja vanhoja laajennettiin. Laskettelukeskusten yhteyteen nousi suuria matkailukeskittymiä loma-asuntoalueineen ja majoitus- ja ohjelmapalveluineen. Lomakaupunkien palveluvarustukseen liitettiin viihdekylpylöitä, sisäliikuntahalleja, kuntosaleja, golfkenttiä ja muita perinteiseen talvilomailuun kuulumattomia elementtejä. Suurisuuntaisimmat matkailuhankkeet jäivät epärealistisina sekä taloudellisesti ja ekologisesti kestämättöminä toteuttamatta.

Vanhimmat ohjelmapalveluyritykset aloittivat toimintansa jo 1970-luvulla, mutta suurin osa syntyi 1980-luvun puolivälissä. Ne sijaitsevat eri puolilla Lappia, ja suurimmat keskittymät ovat Saariselän alueella sekä hiihtokeskusten ja taajamien läheisyydessä. Eniten palveluja käytettiin talvi- ja keväthiihtosesongin aikana sekä kesällä.Tarjolla oli moottorikelkka- ja maastoautosafareita, luontoretkiä ja vaellusta, metsästystä, kalastusta sekä hiihtoa ja kelkkailua. Ohjelmapalveluja käytti v. 1989 n. 90.000 matkailijaa, joista yli puolet oli työikäisiä suomalaisia, usein firman kustantaman ryhmän mukana. Lapin eksotiikka kiinnostaa ja viehättää myös ulkomaisia palkkio- ja kannustematkailijoita ja matkanjärjestäjiä. Ohjelmapalvelujen tarjonnan kasvun taustalla on myös aktiivista tekemistä hakevat kokous- ja koulutusmatkailijat.

Ohjelmapalveluissa alkoi korostua 1990-luvulla yksilöllisyys. Puhdas luonto ja luontoon liittyvät elämykset eivät enää riitä, vaan uusia voimakkaampia elämyksiä haetaan erilaisista teema- ja seikkailumatkoista. Halu saada myös uusia pieniä ryhmiä Lappiin, mm. kotimaisia nuoria, näkyy erilaisten erilaisten extreme-lajien tarjontana. Matkailija voi osallistua koskenlaskuun, kiipeilyyn, maastopyöräilyyn, varjo- ja riippuliitoon. Lapin seikkailumatkailulle tarjoamat negatiivisiksi mielletyt luonnon resurssit, kuten kovat pakkaset, lumi, talven pimeys sekä laajat erämaat, arvioidaan seikkailumatkailuyritysten ja eri extreme-lajien harrastajien parissa vetovoimatekijäksi.

Ensimmäinen Concorde-lento 1984 toi brittituristeja Rovaniemelle tutustumaan joulupukkiin. Samaan aikaan elvytettiin Joulumaa-idea. Joulupukilla ja joululla on erittäin hyvä imago maailmalla. Joulupukki ylittää uskonnolliset, sosiaaliset ja etniset rajat. Humanitääriset elementit, lahjojen antaminen ilman vastapalvelusta ja ennen kaikkea lapsista huolehtiminen, vahvistavat joulupukin hyvää sanomaa. Matkailun kannalta joulupukin ja joulun laajamittainen hyödyntäminen aloitettiin Napapiirillä Joulupukin pajakylässä, mutta luolaan louhitun huvikeskus Santaparkin avaaminen yleisölle 1998 oli joulun tuotteistamissuunnitelmille.

Matkailun on ennustettu edelleen kasvavan 2000-luvulle tultaessa, mutta tämän vuosituhannen viimeisinä vuosina Lappi on menettänyt vetovoimansa, mitä sillä on ollut. Tämä näkyy sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden määrän vähenemisenä. Autokiertomatkailu on hiipumassa ja tilalle keksitään kohdematkailun merkkituotteita. Santaparkin ympärille suunnitellaan Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskusta, jonka ensimmäiset hankkeet syntynevät joulutuotteen ja viihdeteollisuuden varaan. Konkreettisena tavoitteena on n. 500 uuden työpaikan saaminen ohjelmakaudeksi 1999-2006. Osaamiskeskus olisi tieteen - lähinnä Lapin yliopiston - ja yritystoiminnan välinen linkki, jonka odotetaan tuovan uutta yritystoimintaa ja uutta pääomaa Lapin matkailuun.