
JULKILAUSUMIA: Provinssista kajahtaa
Pohjoisten kirjailijoiden toiminta oli paitsi vilkasta, myös monimuotoista eikä yhdistys arastellut ottaa kantaa tärkeisiin kulttuuripoliittisiin asioihin. Ryhmä mielsi työnsä olevan Pohjois-Suomen kirjailijoiden etujärjestötyötä talouden ja henkisen elämän alueilla.
Toimintansa aikana yhdistys vaati perustettavaksi maakunnallisten yhdistysten yhteistoimintaelimen, Lapin kulttuurirahaston, kirjailijavirkajärjestelmän ja Pohjois-Suomen kirjailijakeskuksen. Toiminnassa oli tärkeätä Pohjois-Suomen kulttuuritoimijoiden hajanaisuuden kokoaminen ja yhteistoiminnan käynnistäminen.
Kulttuurirahaston perustamisen tärkeyden oli jo ensimmäinen puheenjohtaja A. E. Järvinen ”testamentannut” yhdistyksen tehtäväksi. Vuonna 1971 yhdistys määritteli toimintamuodoikseen kokoukset, illanvietot, kirjalliset tilaisuudet, apurahojen ja palkintojen jakaminen, julkaisutoiminta ja muu yhdistyksen tarkoituksenmukainen toiminta sekä kirjallisuushistoriallisen aineksen kokoaminen ja yhdistyksen arkiston ja kirjaston kartuttaminen.
Yhdistys oli aktiivinen, näkyvä ja kuuluva. Kirjallisuusillat keräsivät koulujen ja kirjastojen salit täyteen väkeä ympäri maakunnan. Jäsenet kirjoittivat ahkerasti mielipiteitään pohjoisen lehtiin ja esiintyivät eri puolilla lääniä. Eräässä vastineessaan Pohjoisille kirjailijoille Erno Paasilinna irvaili, että "Pohjoiset kirjailijat ovat jättäneet muut työt sikseen ja tehneet julkilausumista kirjallisuuden lajin".
Lehtiartikkeleita vuosien varrelta.
PDF-dokumentit avautuvat selaimen uuteen välilehteen. Huom. aikamerkintä: vuosi/kk/päivä.