POHJOISKALOTIN YHTEISTYÖTÄ

Pohjoiskalottiyhteistyö alkoi Lapissa 60-luvun alussa. Maaherra ja valtiopäivämies Ragnar Lassinantilla oli kalottiyhteistyön kantavin rajat ylittävä ääni. Hänen kotiseutunsa oli koko kalotti. Jorma Etto kirjastonjohtajana oli alusta pitäen mukana pohjoiskalotin yhteistyössä kaupungin virkamiehenä ja yksityisesti kirjailijana. Valokuvaaja Matti Saanio liittyi 1970-luvulla kirjailijayhdistykseen siitä syystä, että yhdistyksellä oli hyvät pohjoiskalottiyhteydet ja halu toimia ja ylläpitää suhteita yli rajojen.

Naapurimaiden kirjailijoita kutsuttiin tapaamisiin ja heitä oli mukana yhdistyksen kesäpäivillä. Kirjailijat tapasivat toisiaan kalotin eri puolilla. Kalotin kulttuurikonferenssissa Övertorneåssa 1972 Jorma Etto ja Matti Saanio tekivät aloitteen kalotin yhteisestä kustannusliikkeestä ja se sai kannatusta. Kalottilehden perustaminen oli esillä vuoden 1974 kesäseminaarissa ja nähtiin tärkeäksi että mukana olisi myös saamelaisten edustaja. Paikalla oli kirjailijoita pohjoiskalotin (Olav Beddari, Gunnar Kieri, Elvi Remes Blomgren) lisäksi Virosta (Ella Lättemäe) ja Unkarista (Anna Bede).

Suomen ja Norjan pohjoisosien yhteinen seminaari pidettiin Hanasaaressa vuonna 1975. Siellä esitettiin perustettavaksi yhteistoimintaorganisaatio ja vaadittiin vuosittain varoja jaettavaksi Pohjoismaisesta kulttuurirahastosta. Hanasaaren kokoukseen osallistuivat Suomen Lapista Jorma Etto, Veikko Haakana ja Matti Saanio.

Svanvikin kirjailijatapaamisessa 1976 saatettiin alulle yhteisen pohjoiskalottiantologian suunnittelu. Kokoukseen osallistui peräti seitsemän (7) lappilaista kirjailijaa. Siellä perustettiin Gruppe Nord, jonka puheenjohtajaksi valittiin Hans Kristian Eriksen ja sihteeriksi Soile Inkinen. Samalla tehtiin apuraha-anomus Pohjoismaiselle kulttuurirahastolle ja esitettiin erillisen kalottirahaston perustamista. Pohjoismaiden ministeriön kulttuurirahastolta saatiinkin käännösapurahoja ja niiden turvin julkaistiin suomeksi norjalaisen Hans Kristian Eriksenin Rajaseudun ihmisiä 1978 ja ruotsalaisen Per Idivuoman Rosvotuuli 1979.

Pohjoiskalottiantologia saatiin lopulta julkaistua 1990-luvulla, suomeksi se ilmestyi nimellä Tästä alkaa tie (1999). Antologian alaotsikko kertoo pohjoisen maantieteen muuttumisesta: Barentsin alueen kirjallisuusantologia. Antologia on ilmestynyt useilla alueen kielillä.

Myös saamelaisia kirjailijoita liittyi Pohjoisiin kirjailijoihin, Nils-Aslak Valkeapää oli mukana alusta alkaen. Myöhemmin liittyivät muun muassa inarinsaamelainen Matti Morottaja ja Paulus Utsi Ruotsista sekä Kirste Paltto. Saamelaiskirjailijoiden kirjailijayhdistys Sámi Girjecálli Searvi (SGS) perustettiin vuonna 1979.

Rovaniemellä järjestettiin kalottikirjailijoiden kolmen päivän kokous yhdessä Lapin kesäyliopiston ja kansankorkeakoulun kanssa vuonna 1978. Kirjallisuuspaneelin esitelmistä julkaistiin kirja nimellä Onko totta mitä meistä kirjoitetaan. Kokouksen aikana vaadittiin saamelaiskirjailijoiden taloudellisen aseman tukemista kansallisista ja pohjoismaisista rahastoista, pohjoiskalotin kirjallisuuspalkinnon perustamista sekä kääntämisen ja painatuksen tukemista. Yhteisiä kokoontumisia päätettiin jatkaa joka toinen vuosi.
  • ●Takaisin edelliselle sivulle
    • Lehtiartikkeleita vuosien varrelta. PDF-dokumentit avautuvat selaimen uuteen välilehteen. Huom. aikamerkintä: vuosi/kk/päivä.

    Järjestä otsikon mukaan Julkaisijan mukaan Ajan [v/kk/pm]
    Barentsin alueen kirjallisuusantologia. Kansi Atena 1999/00/00
    Etto.Vähemmistöjen kulttuurit tukehtumassa länsimaisuuteen Lapin kansa 1974/09/17
    Kalottikulttuurilehden perustaminen vireillä Lapin kansa 1974/08/11
    Pohjoisten syrjäalueiden kirjailijakokous. Kutsu PK:n julkaisuja 1978/00/00
    Pohjoisten syrjäalueiden kirjailijakokous. Ohjelma PK:n julkaisuja 1978/00/00
    Pohjoisten syrjäalueiden kirjailijakokous Rovaniemellä PK:n julkaisuja 1978/00/00
    Pohjoisten syrjäalueiden kirjailijat Rovaniemellä Lapin kansa 1978/00/00
    Saamelaisrunoilija Paulus Utsi kuollut Lapin kansa 1975/05/04