Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi kutsuttiin kirjailijoita, joilla oli takanaan hyväksyttävä määrä julkisen arvostelun saanutta kirjallista toimintaa. Tällaisia kirjailijoita Lapin kylistä ja kaupungeista löytyi kolmisenkymmentä. Lisäksi yhdistys hyväksyi harrastajajäseniä. Harrastajajäsenenä saattoi sääntöjen mukaan olla "ilmeistä kirjallista lahjakkuutta osoittanut henkilö, jonka voi odottaa aikanaan täyttävän varsinaiselle jäsenelle asetetut tavoitteet".

Yhdistyksen perustamiskokouksessa paikalla olivat Raoul Palmgren, Annikki Kariniemi, Veikko Haakana, Allan Jokinen, Jorma Etto, Lauri Kaarto, Rauni Kivilinna, Viola Kuoksa-Wave, A. E. Järvinen ja Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Martti Santavuori. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin A. E. Järvinen, varapuheenjohtajaksi Lauri Kaarto ja sihteeriksi Jorma Etto.

Mukaan kutsuttiin joukko ansioituneita kirjailijoita, jotka olivat jo aikaisemmin kirjoittaneet yhdistyksen perustamisen puolesta: Annikki Setälä, Reino Rinne, Tuomo Itkonen, Martta Haatanen, K. M. Wallenius, Anja Aspergren, Elvi Nieminen, Carl Frey, Raija Kostia, Esko Lumikero, Hilja Mörsäri, Helmi Salokannel ja Raija Rovamo.

Harrastajajäseniksi hyväksyttiin heti Aku-Kimmo Ripatti, J.B. Tarvainen, Maija-Liisa Lauri ja Pentti Harjumaa. Ensimmäisen vuoden aikana harrastajajäseniksi hyväksyttiin myös Oiva Arvola, Nils-Aslak Valkeapää, Arto Paasilinna ja hieman myöhemmin nuori Timo K. Mukka.

Yhdistyksen ensimmäisen 10-vuotiskauden toistuvia sisäisiä keskustelunaiheita olivat harrastajajäsenten asema ja oululaisten jäsenyys. Oululaiset päätettiin ottaa mukaan toimintaan vuoden 1969 vuosikokouksessa. Vuonna 1971 harrastajajäsenyys oli erityisesti keskustelun alaisena, samoin toimihenkilöiden valinta, vallankäyttö ja sen väitetty keskittyminen harvojen käsiin. Yhdistys tekikin sääntömuutoksen ja määritteli olevansa ”Pohjois-Suomen kirjailijoiden, arvostelijoiden, kääntäjien ja muiden julkaistavaa tekstiä kirjoittavien yhdyssiteenä” ja toimivansa ”tehokkaasti jäsenistönsä ammatillisten etujen ja oikeuksien valvomiseksi”. Harrastajajäsenyys poistettiin ja jäsenet olivat varsinaisia ja kannattajajäseniä.

Lähinnä harrastajajäsenet esittivät yhdistyksen nimen muuttamista Pohjoiset kirjoittajat -muotoon, mutta alkuperäinen nimi pysyi toiminnan loppuun saakka. Silloisista "äänekkäistä" nuorista jäsenistä Alli Liste on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran Lapin kirjallisuuden edistämistyössä.

Vuonna 1963 lopussa yhdistyksessä oli varsinaisia jäseniä (edellytyksenä yksi julkaistu teos) 26, harrastajajäseniä 45 ja kannattajajäseniä 2. Vuonna 1971 jäsenmäärän todettiin olevan yli 100. Sääntömääräisen vuosikokouksen lisäksi työmuodoiksi vakiintuivat kesä- ja syyskokoukset. Kesätapaamiset järjestettiin 1970-luvun alkupuolelta lähtien kirjallisuusseminaarin yhteydessä. Yhdistys osallistui aktiivisesti valtakunnallisiin tapahtumiin kuten talvipäiville ja erityisesti kalottikirjailijoiden kokouksiin maan rajojen ulkopuolella. Kun talvipäivät pidettiin Rovaniemellä vuonna 1976, mukana oli kirjailijoita Norjasta ja Ruotsista. Saamelaisten edustajana oli Veikko Holmberg.

Kunniajäsenet:
Tuomo Itkonen, Allan Jokinen, Annikki Kariniemi, Rauni Kivilinna, Viola Kuoksa-Wave, Raoul Palmgren, Reino Rinne, Kurt Matti Wallenius.

Tunnustuspalkinnot:
Kritiikin koparat myönnettiin ensimmäisen kerran 28.5.1972 teatterinjohtaja Esko Länsinevalle. Palkintotaulun muotoili taiteilija Eero Kumpula. Taulussa on puualustalle kiinnitettyjä poron kynsiä.

Kulttuurin koparat myönnettiin ensimmäisen kerran 1976. Palkinnon muotoili taiteilija Hilkka Ukkola.

Ensimmäinen Kulttuurin koparat myönnettiin Elsa ja Matti Saanion Raanupirtillä Rovaniemen Oikaraisessa pidettyjen Kirjailijaliiton talvipäivien yhteydessä 1976. Sen saivat Reino Rinne (nro 1) ja pankinjohtaja, kulttuurimesenaatti Matti Lemmetty (nro 2). Kulttuurin koparat -grafiikanlehteä tilattiin alun perin 15 kappaletta. Se myönnettiin muun muassa Andreas Alariestolle 1977 ja Sodankylän pelimanneille 1978.

Toimihenkilöt:
Yhdistyksen puheenjohtajina toimivat aikajärjestyksessä: A.E. Järvinen (Rovaniemi), Jorma Etto (Rovaniemi), Rauni Kivilinna (Kemi), Veikko Haakana (Sodankylä), Lauri Kaarto (Kemi), Aimo Moilanen (Kemi), Oiva Arvola (Rovaniemi), Kauko Tasala (Rovaniemi), Eero Väänänen (Salla), Kirsti Vaattovaara (Rovaniemi), Pentti H. Tikkanen (Pello) ja viimeisenä Valto Maunula (Sodankylä).

Toiminnanjohtajia olivat päätoimisina Soile Inkinen 1975-1977 ja Alsike Apila-Airaksinen 1977-1980. Kirsti Vaattovaara oli osa-aikaisena vuodesta 1980 eteenpäin.