VÄYLÄN ELÄMÄÄ:
asuminen
lappalaiset
luontohavaintoja
maatalous
ruokakulttuuri
uskonnollinen elämä

Outhierin matkakirjan päiväykset noudattavat gregoriaanisen kalenterin ajanlaskua. Gregoriaaninen ajanlasku oli 12 päivää Ruotsi-Suomen ajanlaskua edellä. Gregoriaaninen kalenteri otettiin Ruotsi- Suomessa käyttöön 1753.

Elämää Väylän varressa 1700-luvulla

Tutkimustyön kirjaamisen ohella kirjoittivat sekä Maupertuis päiväkirjoissaan että ennen kaikkea Abbe Réginald Outhier kirjassaan Matka Pohjan perille paljon Tornionlaakson elintavoista. Outhierin matkakertomus edisti aikoinaan huomattavasti Pohjolan tuntemusta. Siitä ilmestyi ranskaksi useita eri painoksia ja se käännettiin saksaksi 1759 ja englanniksi 1808. Ruotsiksi teos on käännetty 1982 ja suomeksi 1975.

Outhierin kirjassa Tornionlaakson asukkaat tulevat tunnetuiksi siisteinä, sitkeinä, osaavina ja vieraanvaraisina. Ranskalaisten tutkimukset etenivät hyvin, aikataulut pitivät ja ranskalaiset saivat kielitaitoista seuraa pitkin Tornionjokivartta, Torniossa, Ylitorniolla ja Pellossa. Paikalliset ihmiset antoivat auliisti apuaan. Yösija ja ruokaa oli aina tarjolla. Posti tuli Tornioon kerran viikossa ja kulki sieltä nopeasti pohjoiseen.

Pellossa ranskalaisten vieraina kävivät Ylitornion kirkkoherra Brunnius ja Köngäsen kappalainen Antilius. Antilius esitteli retkikunnalle lappalaisten kalenterin, riimusauvan. Hän toi tuliaisina ruokaa ja olutta ja sai vastalahjaksi "monta pulloa hyvää ranskalaista paloviinaa". Talven mittaan ranskalaiset ja Tornion porvaristo tutustuivat hyvin. Juhlia pidettiin puolin ja toisin.

Réginald Outhier, Matka Pohjan perille:
 
Elämästä Torniossa (s. 126)