De Maupertuis Maupertuis'n astemittausretki
EtusivulleMaapallon muotoAstemittausretkiVäylän elämääHenkilögalleriaTaustatietoja

VÄYLÄN ELÄMÄÄ:
asuminen
lappalaiset
luontohavaintoja
maatalous
ruokakulttuuri
uskonnollinen elämä





Ruokakulttuuri

Jos lappalaisten elinehdot olivat niukat, ei uudisasukkaitten tilanne ollut helppo sekään. Ranskalaiset panivat merkille suomalaisten sitkeyden ja vaatimattoman ruokavalion: kuivattuja kaloja ja piimää, jota jatkettiin vedellä. Joskus lisänä oli kuivaa ohrakakkua. Järvikylissä ohraleipään oli lisätty puoleksi olkea, mutta nälkäisten ranskalaisten suussa se maistui ihmeen hyvältä. Varakkaissa taloissa tarjottiin ohraleipää, lihaa, kalaa, maitoa, kermaa, voita ja juustoa. Niissä juotiin paljon teetä. Olut oli yleinen juoma. Viinejä ei juurikaan tunnettu, ei varsinkaan punaviinejä, jota luultiin jopa lampaan vereksi. Mausteina käytettiin sokeria, sahramia, inkivääriä, sitruunan- ja appelsiininkuoria ja leivässä kuminaa.

lohipato

Lohipato. Piirros Anders Hellantin väitöskirjasta 1738. (Tobé. Anders Hellant, s. 168)

Ranskalaisten ainoa suomenkielinen tulkki oli Anders Hellant. Koska hän ei voinut olla joka paikassa yhtä aikaa, opettelivat ranskalaiset tervehtimään ja pyytämään ruokaa suomen kielellä. Ranskalaisilla oli mukanaan oma kokki. He ostivat paikallisilta ruokatarpeita, mitä heille runsaasti tarjottiinkin, koska he maksoivat hyvin. Mukana tuotu viini loppui mutta paloviinaa ja olutta he saivat lahjaksi tai ostivat paikkakuntalaisilta. Outhier kirjoittaakin:

Olut, paloviina ja joen vesi korvasivat meille viinin, ja vaikka meiltä yhtä ja toista puuttuikin, muuta oli sitä runsaammin.(Outhier, s.102)


Réginald Outhier, Matka Pohjan perille:
 
Suomalaisten ruoka (s. 67)
Mausteista (s. 116)



Tietoa sivustosta

etusivu | maapallon muoto | astemittausretki | väylän elämää | henkilögalleria | taustatietoja
lapinkävijät