De Maupertuis Maupertuis'n astemittausretki
EtusivulleMaapallon muotoAstemittausretkiVäylän elämääHenkilögalleriaTaustatietoja

MAAPALLON MUOTO:
valistusaika
teoria

tulokset
myöhemmät tutkimukset





Maapallon muoto

Maan pallomuodon selvitti jo Pythagoras kuudennella vuosisadalla ennen Kristuksen syntymää. Maapallon koosta saatiin ensimmäinen määritys kaksisataaluvulta ennen Kristusta eläneeltä kreikkalaiselta Eratosthenesiltä.

Ranskalainen Jean Richer (k. 1696) havaitsi, että hänen heilurikellonsa jätätti päiväntasaajalla 2 minuuttia verrattuna Pariisiin. Isaac Newton (1642-1727) esitti silloin Principia teoksessaan (Philosophiae naturalis principia mathematica, 1687), että maapallo on navoiltaan litistynyt pallo eli ns. "rotaatioellipsoidi". Newtonin mukaan myös maan pyörimisestä aiheutuva voima tukee tätä päätelmää.

Maapallon tarkka muoto pystyttiin 1600-luvun lopun menetelmin selvittämään astemittauksen avulla. Jacques Cassini (1677-1756) teki kokeellisia kolmiomittaustutkimuksia Ranskassa Colliourin ja Dunkerqueen välillä. Mittausten mukaan asteen pituus oli mittauskaaren pohjoisosassa 56 950 toisea (1,949 metriä) ja eteläosassa 57 097 toisea. Tämän tutkimuksen mukaan maapallo onkin pitkulainen eli navoiltaan venynyt. Asiasta syntyi tieteellinen oppiriita Lontoon ja Pariisin tieteellisten akatemioiden välille. Keskusteltiin siitä, onko maapallo appelsiinin vai sitruunan muotoinen. Kiistan selvittämiseksi Ranskan akatemian jäsen, joka oli samalla Newtonin teorian kannattaja, Pierre Louis Moreau de Maupertuis (1698-1759) onnistui taivuttamaan kuningas Ludwig XV:n lähettämään astemittausretkikunnat päiväntasaajalle Peruun ja pohjoiselle napapiirille Ruotsi-Suomeen.



Tietoa sivustosta

etusivu | maapallon muoto | astemittausretki | väylän elämää | henkilögalleria | taustatietoja
lapinkävijät