De Maupertuis Maupertuis'n astemittausretki
EtusivulleMaapallon muotoAstemittausretkiVäylän elämääHenkilögalleriaTaustatietoja

VÄYLÄN ELÄMÄÄ:
asuminen
lappalaiset
luontohavaintoja
maatalous
ruokakulttuuri
uskonnollinen elämä


kolminkertainen sateenkaari






Luontohavaintoja

Ranskalaiset aloittivat työnsä Tornionlaakson vaaroilla pahimpana sääskiaikana (räkkäaika) juhannuksen jälkeen. Myöhemmin kesällä heitä vaivasivat puolestaan mäkärät, pienen pienet kärpäset, joita vastaan ei juuri löydy suojakeinoa. Turtolan takaisen Pasmajärven vesi oli elokuun alussa sameaa ja täynnä pieniä pyöreitä hirssinjyvän tapaisia kellertäviä jyväisiä, joiden Maupertuis arveli olevan sääskien ja mäkärien koteloita. Tämä oli joka syksyinen ilmiö muuten kirkasvetisellä järvellä.

Outhier kertoo, että he näkivät retkillään melkein pelkästään havupuita ja koivuja. Tornion hautausmaalla kasvoi puita, joita Outhier ei tuntenut. Puun marjoilla hän ei tiedä olevan minkäänlaista käyttöä. Puu, jonka Outhier sanoo olevan akaasian tapainen, on pihlaja. Lisäksi hän mainitsee pajut ja pitkät, suoravartiset haapapuut. Tornion eteläpuolella he näkevät kasveja ja pensaita, joita ei näy enää Tornion pohjoispuolella. Tornion pohjoispuolella kasvaa vadelma- ja viinimarjoja sekä villiruusuja. Horilankerolla Maupertuis hämmästelee heleänpunaisia ruusuja, jotka kasvavat yhtä kauniina kuin ranskalaisissa puutarhoissa. Niityillä kasvoi ranskalaisille tuttu kaarlenvaltikka (Spectrum Carolinum). Outhier kuvailee useita kasveja ja pensaita, joille hän ei tiedä nimeä.

Marjoista Outhier luettelee mesimarjan (ocrubere), hillan (hioutero) ja puolukan (lingon). Pullinkivaaralla on runsaasti

"pientä mustaa marjaa, jonka nimi on blober. Kasvi on seitsemän kahdeksan tuuman korkuinen ja sen lehdet ovat samantapaiset kuin meidän mustikallamme; sen hedelmänä ovat katajanmarjan kokoiset pienet mustat marjat. Sitä kasvaa myös Ranskassa". (Outhier, s. 73)

Kyseessä täytyy olla kotoinen mustikkamme.

Linnuista Outhier mainitsee varpuset, västäräkit, pääskyset ja sorsat. Myös munien (telkän tai koskelon) keräämisestä on kuvaus:

Talonpojat kiinnittävät puihin reiällisiä ontoksi koverrettuja pönttöjä houkutellakseen niihin eräitä isoja lintuja munimaan, ja sitten he keräävät munat ja syövät ne. (Outhier, s. 78)



Réginald Outhier, Matka Pohjan perille:
 

Havaintoja puista ja kasveista (s. 118)



 
 

Spectrum Carolinum Rudbeckii
a. Folium radicale
b. Summa pars caulis
(piirros kirjasta: Carl von Linné. Lapin kasveja. SKS Helsinki 1991. Alkuteos Flora Lapponica 1737)


Tietoa sivustosta

etusivu | maapallon muoto | astemittausretki | väylän elämää | henkilögalleria | taustatietoja
lapinkävijät