Rekikyydistä concordeaikaan

 

 

 

 

 

 

Klikkaamalla tästä pääset kuvagalleriaan

 

Kiinteä asutus alkoi muodostua Rovaniemelle 1200-1400-luvuilla. Arkeologisista löydöistä päätellen ovat kaukomatkaajat idästä, etelästä ja pohjoisesta kulkeneet täällä jo paljon aikaisemmin, 500-luvulla ajanlaskun jälkeen. Koska Rovaniemi sijaitsi Pohjanlahden ja Vienanmeren tien varrella, on täällä ollut kulkijoita kautta historian, eikä ole vältytty vihollisten hävitysretkiltäkään.

1800-luvun kuluessa elämä vilkastui, elinkeinotoiminta ja kulkuyhteydet paranivat. Savotta- ja uittotyöt vetivät väkeä pohjoiseen ja Rovaniemelle syntyi omaa sahateollisuutta. 1800-luvulla Rovaniemestä kasvoi Lapin kaupan keskus ja virallinen markkinapaikka.


Joet olivat pääasiallinen kulkuväylä vielä 1800-luvun lopussa. Tieverkosto kehittyi hitaasti. Talvipyräköillä kulkuväylät pidettiin auki lumirekeä vetämällä. 1900-luvun alussa tieyhteydet ulottuivat Kemiin, Kemijärvelle, Sodankylään ja Kittilään. Kyytilaitos toimi hyvin ja Rovaniemellä oli useita kestikievareita. Vuonna 1896 kyytien määrä oli 5800 ja 1906 noin 16000.

Rovaniemen vesillä kuljettiin losseilla, lautoilla ja höyrylaivoilla. Höyrylaivat Wiiri ja Wanttaus liikennöivät lähikyliin vuodesta 1909 vuoteen 1926. Ounasjoen yli kuljettiin losseilla ja höyrylautalla. Lainaan liikenne Färinrannasta Saarenkylän puolelle Lossirantaan oli vilkasta.

Sata vuotta sitten jokiliikenne kuljetti paikallisia ihmisiä, nykyinen alus kuljettaa turisteja. Jokiristeilyt aloitettiin 1973 Wanttaus-nimisellä aluksella, nyt aluksen nimi on Kemijoen Helmi.


Kulkuyhteydet kehittyivät huimasti, kun rautatieliikenne rakennettiin Kemistä Rovaniemelle 1909. Alkuvuosina markkinoillekin pääsi erityisillä markkinajunilla, jotka liikennöivät markkinaväelle sopivina aikoina. Autoilla ja busseilla alettiin kulkea 1920-luvulla. Vilkas Petsamon liikenne lisäsi yhteyksiä ja sai rakentamaan tiestöä. Takseilla ajettiin pitkiä matkoja Norjaa myöten. Lentoreitti Rovaniemelle avattiin vuonna 1940.


Kesän 1926 aikana oli Rovaniemellä yöpynyt 2000 matkailijaa, 30-luvun lopussa luvuksi mainitaan 20 000, näistä puolet ulkomaalaisia matkailijoita. Suurin osa matkustavaisista piti Rovaniemeä kauttakulkupaikkana, missä yövyttiin ja jatkettiin matkaa kohti ”oikeata” Lappia. Vasta viime vuosikymmeninä Rovaniemestä on kehittynyt varsinainen matkakohde. Yöttömän yön ja valkoisten hankien yksittäiset ihailijat ovat vaihtuneet englantilaisen Concorde-lentoyhtiön joulun ja juhannuksen elämysmatkailijoiden seurueiksi.

 

luettelomerkki

Napapiirin maa
--------------------------

luettelomerkki

Sydänyön auringon vuori
--------------------------

luettelomerkki

Suomen Klondike
--------------------------

luettelomerkki

Rekikyydistä concordeaikaan
--------------------------

luettelomerkki

Lähin oikea hotelli
--------------------------

luettelomerkki

Joulumaa
--------------------------

luettelomerkki

Kaupunki kutsuu,
sankarit vievät

--------------------------

 

 

Sakari Pälsi:
Tukkimetsissä
ja uittopuroilla

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lapinkävijät - Info - © 2007 Lapin yliopisto